Rv 40+3

Täällä edelleen odotellaan! Tai ei edes odotella, tulkoon kun on tullakseen, joskushan tämänkin on pakko! Olo on onneksi ihan kohtalainen, ainoastaan selkä tahtoo vaivata heti, jos jotain yrittää tehdä. Mutta jos ei tehdä mitään, niin sitten ei kulu aika! Leivonnasta oon löytänyt henkireiän tähän puuduttavaan odotukseen ja pakastin onki täyttynyt jo mukavasti. Esikoinenkin kyseli jo eilen, että "miksi sää äiti taas leivot?" :D

Edellinen neuvolakäynti oli torstaina. Ei varsinaisesti mitään uutta siellä. Pääsin pitkästä aikaa omalle tutulle neuvolatätille ja oli kyllä mukava ehtiä käydä vielä ennen synnytystä. Ei ole hänen mukaansa mitään huolestuttavia oireita raskausmyrkytyksestä: verenpaine kotimittauksilla on ollut koholla vain vähän, pissa puhdas ja turvotuskin "kohtalaista". Hyvä näin! Vauva oli vihdoin laskeutunut ja kiinnittynyt, lähtökuopissa siis! Kyllä todellakin joutaisi jo syntyäkkin!

Musta on tosi erikoista, että näistä minun ipanoista jokainen syntyy aina vaan myöhemmin kuin edellinen! 39+6, 40+1 ja tämä syntyy varmaan 42? Tosin vauvapalstoilta oon lukenut, että ois ihan tyypillistä, että kolmas menis pisimpään? Ja hui, pelkään kyllä sitä käynnistystäkin, en tiedä miksi, mutta jotenkin ajatus vaan hirvittää!

Anopilla olis muutto ens viikolla, tiistaina, ja varmasti parempaakin tekemistä kuin alkaa meidän isompia poikia. Ja vappuna haluaisin niin viettää itse aikaa omien lasten kanssa. Mutta tämä alkaa nyt näyttää sen verran jääräpäiseltä, että syntyy juuri silloin, kuin ei pitäisi, heh! Saapa nähdä, seuraava neuvola-aika olisi 30.4 ja silloin kirjoitetaan lähete tuonne Oyssin suuntaan, jos ei vielä ole syntynyt.. Jännä nähdä miten käy!

 *Kuvat fiilistelynä edellisen vaavin ensimmäisiltä viikoilta <3

Rv 40+0

Tänään se olisi! Laskettu aika. Ei tule hurraa huutoja ei: tätä päivää on odotettu kuin kuuta nousevaa ja odotus näyttää vaan jatkuvan. Jep..

No, positiivisena ainakin tämä mattimyöhänen on saanut kaiken valmiiksi: tänään kävin vielä ostamassa pikku-N:lle uuden välikausihaalarin ja molemmille pojille hanskat, sekä tietysti aina jotain muuta pientä kivaa! Ja eilinenhän meni vielä koulupäivänä! Täyttä opiskelua loppuun asti: vielä päivää ennen laskettua aikaa, heh!

Tuntemuksia tulevasta synnytyksestä ei ole ollut käytännössä mitään. En tiedä onko tämä edes vieläkään laskeutunut, saati kiinnittynyt lähtökuoppiin. Olo on tällä hetkellä aivan kohtalainen, liikkuminen on hankalaa ja tallustan kuin pingviini, mutta muuten ihan ok. Ei ole suurempia kipujakaan onneksi. Lähinnä tämä odotus alkaa tosissaan jo ärsyttää: joka aamu herään miettimään, joko se tänään syntyisi ja joka ilta menen pettyneenä nukkumaan, kun ei vieläkään. Päivät kuluu hitaasti, vaikka kokoajan olen jotakin touhuamassakin. Jos tänään vielä bebe-leivokset pyöräyttäisi tuota isimiestä ilahduttamaan! Pakastimesta vierasvaraksi löytyykin jo mokkapaloja, kinderpiirakkaa, porkkanapiirakkaa, mustikkapiirakkaa ja korvapuusteja, ai että kenellä on ollut aikaa?

No, itseasiassa isyyspakkaus on edelleen kesken. Päätin sen siis tehdä joo, mutta se unohtui useaksi viikoksi kaapin perälle odottelemaan täydennystä ja nythän tässä meinaa olla jo HIEMAN kiire. Suurin hankaluus on, etten löydä mistään pornolehteä, jonka olisin ehdottomasti halunnut pakkaukseen liittää! Joutunee olemaan ilman...

Huhhuh, kyllä tämä valaana olo alkaa jo tosissaan olla raskasta. Tule jo vauva-rakas, tule jo!

Annoitko sinäkin äänesi?

Näinä päivinä jokaisessa blogissa on puhuttanut äänestäminen ja eduskuntavaalit, joten miksei siis myös täällä!

En todellakaan seuraa politiikkaa juuri nimeksikään. Ajattelin myös ensin, etten käy äänestämässä ollenkaan. Sitten aloin asiaa tarkemmin miettimään ja pariin vaalikoneeseenkin perehdyin ja niin se on meikäläisenkin ääni annettu ja sain kuin sainkin tuon miekkosenkin vaaliuurnille! Käytiin me toki yhdessä äänestämässä edellisissä presidentinvaaleissa ja minä äänestin viimeksikin eduskuntavaaleissa!

Olin tässä parina päivänä potenut järkyttävän huonoa omaatuntoa siitä, etten aikonut äänestää. Miksikö? No, ensinnäkin mun äiti sanoi, että sitten asioista on turha narista, jos ei edes yritä jotenkin vaikuttaa. Totta! Ja minähän nurisen, ja paljon. En halua hallitusta, joka leikkaa lapsilisistä ja lahjoittaa Kreikalle. En halua hallitusta, joka on valmis vaikka perumaan tasa-arvoisen avioliittolain. En myöskään halua, että Suomen rajat suljetaan maahanmuuttajilta tai otetaan markka takaisin, hah! En halua, että rikkaat ja hyvätuloiset ovat ainoita, joilta ei leikata, kun kaikki muut kärsii.

Näillä perustein siis valitsin puolueeni ja kieltämättä ehdokas oli vähän arpomalla. Ajattelin, että jo oikealle puolueelle äänen antaminen on paljon parempi, kuin kokonaan äänestämättä jättäminen, eikö totta? Melkein sen saisi tuon äänioikeuden muuttaa vaikka äänivelvollisuudeksi!

Ps. Ei, en ole synnyttänyt/ synnyttämässä. Saa nähdä syntyykö lainkaan...

Sairaalakassi: check!

Oon tässä valmistautunut vauvan tuloon aika rauhassa. Sairaalakassiakin aloittelin pakkaileen tuossa ehkä viikko sitten ja pikkuhiljaa sinne on tavaraa lisätty, mitä nyt mieleen on tullut. Puuttuu tosin edelleen mm. hammasharja, kännykän laturi ja ehkä tabletti, mutta nekin kerkeää vaikka mies tuoda sairaalaan, kun tulee meitä kattomaan!

No, mitä siellä kassissa sitten on? Minä en tuon asian suhteen oo mikään överipakkaaja: ei siellä ennenkään oo juuri mitään tarvittu, mutta tässä nyt nämä, mitä tärkeiksi nään.

 Kotiinlähtö-vaatteet vauvalle. Fleecehaalaripussi, potkuhousut, body, tumput, villasukat ja kypärälakki. Saatan tuon lakin vielä vaihtaa, en oo varma.

 Ajanvietettä mammalle. Miehen joululahjakirja, jota en oo vielä ehtinyt lukemaan ja pakolliset karkkipussi ja suklaalevy! Ja kyllä, nuokin on jo viikon odotelleet laukussa lähtöä! Lisäksi jääkaapista löytyy itse synnytystä varten 2 Pirkan mehujuomaa, joita ilmankin pärjää, jos sattuu kiireessä unohtuun!

 Pesuaineet ja dödö. Tosiaan se hammasharja ja -tahna puuttuu, sekä hiusharja! Muuta tuskin tarvin.

 Mamman kotiinlähtövaatteet: velourhousut, imetyspaita, -liivit, alushousut, sukat, liivinsuojat sekä neuvolakortti!

Siinä uskoakseni ne tärkeimmät! Lompakkoa en usko tarvivani, mutta saatan sen vielä kassiin nakata. Puhelimen laturi olisi kyllä ehdoton, mutta koitan muistaa sen vielä lähtöä tehdessä. Ei kyllä muuta tuu mieleen. Mitä mieltä? Puuttuuko jotain oleellista?

Rv 39+0

Voihan väsymys ja epätoivo. Uskotteko, että tämä vauva ei synny koskaan? Meinasin, että tällä viikolla tulee, mutta nyt en enää usko siihenkään.

Eilen kävin neuvolassa tarkastuksessa raskausepäilyn vuoksi. Eipä mitään uutta. Verenpaine oli korkeampi kuin koskaan (n.150/100), mutta siinä istuskellessa ja uudelleen mitattaessa laski lukemat kuitenkin 147/89... Kotona mittailut olleet lähempänä lukemaa 135/85, eli en nyt varsinaisesti ole huolissaan. Käskynä nyt oli seurata paineita päivittäin kotona ja ottaa lukemat ylös. Pissa oli neuvolakäynnillä puhdas. Sitäkin on nyt määrä stiksailla kotona päivittäin.

En nuku enää juuri lainkaan. Milloin herättää vessahätä, milloin turvotus, milloin herään ihan muuten vaan! Ja olo on tönkköjäykkis, ärtynyt ja hermostunut kokoajan. Lisäksi tietysti väsynyt. Lapsille ei jaksa antaa tarpeeksi aikaa ja huomiota, niin saakin sitten olla kokoajan komentamassa. Voihan...

SF-mitta oli jo hurja 37! Eipä ole näin isoissa lukemissa edellisissä raskauksissa käynytkään! Huh. Painosta en viitsi edes puhua. Mieli alkaa olla aika maassa, kun ei mitään jaksa eikä mihinkään kykene. Toisaalta tuleva silti pelottaa, vaikka sitä niin kovasti jo odottaa. Tule pian vauva!

RV 38+5, limatulppa!?

Ai että on ihanan ällöttävä aihe! Pahoittelen jo etukäteen, jos ällöttää, niin lopeta lukeminen jo nyt!

Näköjään näin loppua kohden mun elämä pyörii kirjaimellisesti oman navan ympärillä, joten muuta asiaakaan ei näytä paljon olevan. Pahoittelut siitäkin. Mutta joo, eilen sitä alkoi ilmestyä! Aina yhtä innolla odotettua limatulppaa nimittäin! Esikoisen odotusaikana en havainnut sitä lainkaan, toisesta sitä tuli vähitellen ja samoin ilmeisesti nytkin!

Ainakin mää nyt oletan, että tuo oli sitä? Koostumukselta valkovuotoa selkeästi paksumpaa ja huomattavasti vaaleampaa, melkein kirkasta. Geelimäistä hyytymää, jota tuli varmaan teelusikallinen eilen ja toinen tänään!

Ei oo minkäänlaisia muistikuvia, kauanko edellisellä meni limatulpasta synnytykseen, mutta luulisin, että viikossa syntyi? Lueskelin, että 1-7 tai 1-10 päivää olisi tyypillinen aika? Nyt siis pikaisesti loput valmistelut ja synnytyksen käynnistymistä odottelemaan? Niin innoissaan, mutta samalla ihan paniikissa!

1,5 -vuotias

Niin se aika vaan on hurahtanut, että minun vauva on kasvanut jo puolitoistavuotiaaksi taaperoksi! Toisaalta, "vauva" on saamassa muutaman viikon sisään pikkuveljen, joten pakko kai se on ollut hänenkin jossain välissä kasvaa. Silti, pikku-N tuntuu vielä niin vauvalta <3

N kävelee, juoksee, hyppii ja kiipeilee jo ihan älyttömän ketterästi ja taitavasti. Mikään ei ole tältä pikku-apinalta turvassa! Hän on jo huomannut, että esimerkiksi keittiön työtasoille ei yllä, ellei hae tuolia avuksi. Ja tottakai se sitten haetaan kans! Äiti on täällä välillä helisemässä, kun kahvipurkki tyhjennetään pöydälle ja lattialle ja kahvipannua pyöritellään vähän liian holtittomasti kädestä toiseen. Toinen uudehko mukavuus N:llä on karkaaminen. Jos ulko-ovi ei ole lukossa ja N päättää haluta ulos, hän myös menee. Ei riitä sormet eikä varpaat laskemaan kertoja, kun sukkasilleen lumessa tarpovaa taaperoa on kiikutettu etupihalta takaisin sisään. Onneksi ei sen kauempaa! N on vauhdikas, iloinen viikari, jonka perässä pysymiseen tarvitsee oikeasti jo tehdä töitä!

N leikkii jo paljon isoveljensä kanssa. Erityisesti erilaiset hippa-, piilo- ja kutitusleikit sujuvat yhdessä mainiosti. Pojat myös tykkäävät rakennella duploilla, siihen asti, että pienempi hajottaa isomman leikit. N tykkää palapeleistä ja onkin jo taitava nuppipalapelien kokoaja. Kuvakirjat ovat tällä hetkellä ehdoton hitti ja jonkun tulisikin jaksaa jatkuvasti olla nimeämässä esineitä ja asioita kuvista pienelle uteliaalle kyselijälle. Parasta kaikesta on kuitenkin ulkoilu! Voi sitä kiukun määrää, kun on aika tulla takaisin sisään. Kiikkuminen, hiekkalaatikko ja liukumäki ovat kaikki aivan mahtavia. Samoten erilaiset "lälly"leikit ja kuralla sotkeminen.

N ei puhu edelleenkään. Juurikaan ei ole edes omaa kieltä, vaan lähinnä "Ö" ja "Ö-öö" äänteitä. Välillä liiankin hyvin saa kuitenkin tahtonsa perille noinkin. N kyllä ymmärtää puhetta tosi hyvin ja osaa viedä roskan roskiin tai hakea vaipan laatikosta ym. Ei vaan puhu. Ainoa "sana", joka tällä hetkellä tulee on "mamma" tarkoittaen maitoa ja mitä tahansa muutakin juotavaa. N osaa kuitenkin (halutessaan) nyökätä ja puistaa päätään vastaukseksi kysymyksiin.

N syö edelleen melko hyvin ja nousee samantien seisomaan syöttötuolissaan syömisen lopettamisen merkiksi. Hän on ihanan kaikkiruokainen eikä turhia nirsoile! N nukkuu yhdet päiväunet n.1,5-3 tuntia, joskus tosi väsyneenä kahdet 1-2 tunnin unet. N menee iltaisin omaan sänkyyn, omaan huoneeseen nukkumaan, mutta vaatii toki äitin tai isin nukuttamaan.

 1,5-vuotias mitat N:llä oli n.83cm ja 11,2kg

N:llä on jo tosissaan esiuhman oireita. Vai liekkö jo oikeaa uhmaa, yhtä paha ainakin! N ei suostu mihinkään, mitä ei halua ja antaa sen myös kuulua! Nykyisin saatetaan karjua ostoskärryissä tai rattaissakin, jos ei saa tahtoa periksi. Osaa kyllä ilmaista erittäin selvästi mitä haluaa ja mitä ei, eikä pää käänny ei sitten millään! N on useimmiten todella aurinkoinen ja iloinen päivänpaiste, mutta kun ei ole, niin ei kanssa ole! Edelleen N on pikku-hurmuri ja megasuloinen veijari!