Pikku-P 5kk

Äidin kulta-muru on nyt jo 5,5 kuukautta, että myöhässä ollaan taas.. Mutta kuitenkin, onnea muru <3

P oppi ryömimään päivän 5kk synttäreittensä jälkeen! Ensin edettiin puoli metriä vartissa, nyt mennään jo helposti huoneesta toiseen ja liikkeellä ollaan jatkuvasti. P menee myös konttausasentoon, mutta sillä tavalla ei vielä etene. Enää P ei kuitenkaan pysy hetkeäkään aloillaan ja esimerkiksi vaipan vaihdosta on tullut täyttä tahtojen taistelua. Jostain ihmeen syystä jo tässä vaiheessa kotona kiinnostaa mm. koiran kuppi ja kenkien syönti!

P oli lähes 5,5 kuukautta täysimetyksellä, kunnes eilen aloitettiin antamaan porkkanaa. Maistui! Myös sormiruokailu kiinnostaa mua, mutta ehkä vasta myöhemmässä vaiheessa! P juo äidin maitoa myös tuttipullosta, mikä mahdollistaa äidille välillä hetken oman ajan!

P:n 5kk mitat oli 7290g ja 65,3cm. Pituutta oli tullut reilu sentti ja painoa vajaa 400 grammaa. Paljonhn se ei ole, mutta kasvanut sentään on. Pituuskäyrä oli tällä hetkellä jyrkässä laskussa..

P rakastaa isoveljiään! <3 Usein nauru tulee jo jommankumman tullessa lähelle, viimeistään veljen höpötettyä jotain. P ei enää myöskään nirsoile vanhempien välillä, kun aikaisemmin jossain vaiheessa kelpasi vain äiti.

 

P tekee ensimmäisiä hampaita. Alaien on jo turvoksissa ja vaaleaa näkyy läpikin, lisäksi ien kutiaa selvästi hirveästi, mutta vielä ei hampaita näy..

P viettää päivät hymyillen aina ja kaikille, kunhan vaan saa olla sylissä! Moni onkin ihmetellyt, miten hän voi olla aina niin iloinen! Lattialla P viihtyy jatkuvasti paremmin, mutta on edelleen aivan sylivauva <3

P jo 4kk

P täytti viime viikolla 4 kuukautta, onnea äitin isopieni kulta <3

P elelee edelleen pelkällä rintamaidolla, mutta nyt kasvu oli sen verran hidastunut, että kiinteiden aloitus alkaa olla ajankohtaista. P oli 64,2cm pitkä ja painoa oli 6900g.  Vaatekoko on 62-68. P sai neuvolassa myös ensimmäiset rokotteet (korvatulehduksen vuoksi ei annettu 3kk neuvolassa). Reaktio rokotteisiin oli hyvin vähäinen: pieni itku, joka loppui heti tutilla ja sylillä, sekä aavistuksen kovempi kitinä ja itkuisuus seuraavana yönä.

P osaa tosiaan kääntyä selältä vatsalleen, mutta ei vielä takaisin, ainakaan tahdonalaisesti. P pyörii myös kellonviisarin tavoin itseään ympäri lattialla. Hän ei kuitenkaan juuri lattialla viihdy, vaan on edelleen oikea sylivauva <3 

 

P on hyvin saanut paikkansa veljessarjassa: keskimmäisen kanssa heistä on tullut jo mitä parhaimpia kavereita! N käy usein halaamassa ja pussaamassa P:tä ja P nauraa ääneen jo N:n tullessa lähelle! Myös esikoinen tykkää edelleen ottaa P:n syliin ja onkin usein äitin apuna hoitamassa veljeä. 

P nukkuu edelleen lyhyehköjä pätkiä, mutta päiväunien kesto on sentään usein jo yli tunnin. Yleensä päivään mahtuu kolmet päiväunet puolesta tunnista kahteen tuntiin. Useimmiten päiväunet nukutaan vaunuissa, sillä me ollaan kuitenkin paljon liikkeellä. Yöllä P herää 2-5 kertaa ja ensimmäisestä heräämisestä asti P nukkuu meidän vanhempien vieressä. P huolii hyvin maidon myös tuttipullosta, mutta jostain syystä ei viihdy kovin hyvin isänsä seurassa! Mulla on menoja pari kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan, ja usein P käyttää nämä ajat huutamalla. Toivon tosiaan, että tämä on vain vaihe..

P:stä on tullut niin täydellisesti meidän perheen puuttuva palanen, että on ihan mahdoton enää ajatella elämää ilman häntä!

Ps. Olen kuvannut kuluneen kuukauden aikana ihan säälittävän vähän! Täytyy kyllä kaivaa jatkossa kamera ahkerammin esille, ettei mene kalliit muistot hukkaan!

Pikku-P 3kk

P on kohta jo 4 kuukautta vanha ja tämä 3-kuukautis postauskin on jäänyt taas roikkumaan. No, annettakoon se kiireiselle anteeksi.

P on 63 cm pitkä ja painaa 6545 grammaa. On kasvanut aivan hyvin, mutta (vertailuhan on suotavaa) huomattavasti hitaampaa kuin esikoinen aikanaan. Erona on, että esikoinen oli korvikkeella, P on täysimetyksellä. P:n pituus menee tasaisesti yläkäyrillä, mutta paino oli pituuteen nähden laskusuunnassa. Saa nähdä joko kohta tarvii antaa kiinteitä.

Tosiaan P on täysimetyksellä ja on ollutkin paria ensimmäistä päivää lukuunottamatta kokoajan. Korvikkeita P ei ole edes maistanut ja tuskin taviikaan ihan heti, sillä lypsettyä rintamaitoa löytyy jo lähes 2 litraa pakastimesta. Tosin tarvekin on, sillä tällä kertaa mulla ei ole mahdollisuus olla aina ruokkimassa itse vauvaani uuden harrastuksen ja koulun vuoksi. Isoveljet saivat aikanaan kiinteitä 3,5-kuukauden iästä alkaen, mutta nyt toivon, että aloituksen voi siirtää jonnekin lähelle 5-kuukauden ikää.

P on todella hyväntuulinen hymyilevä vauva. Joskin korvatulehdukset (niistä lisää myöhemmin) ovat omalta osaltaan verottaneet P:n iloisuutta. P viihtyy parhaiten sylissä, mutta suostuu välillä myös sitteriin tai lattialle, kunhan häntä ei jätetä yksin huomiotta. P osaa olla myös todellinen mielensäpahoittaja ja meidän ihana pikku herkkis, mikä näkyy oikein lohduttomana nyyhkytyksenä jos hän ei saa tarpeeksi huomiota tai esimerkiksi säikähtää kovaa ääntä.

P oppi kääntymään selältä vatsalleen 3kuukauden ja 10 päivän iässä. Päivää nuorempana kuin meidän keskimmäinen, esikoinen oli melkein 4 kuukautta.Parhaiten P viihtyy silti selällään eikä ole juuri sen jälkeen kääntyillyt.

P nukkuu yöunia hyvin vaihtelevasti. Normaalisti hän herää n. 3 kertaa yössä, mutta välillä 1 tai 1,5 tunnin välein! Päiväunirytmi on myös edelleen tosi vaihteleva, nykyisin unet saattavat kestää parhaimmillaan jopa kaksi tuntia, mutta edelleen pitkät päiväunet on enemmän poikkeus kuin sääntö.

1,5 -vuotias

Niin se aika vaan on hurahtanut, että minun vauva on kasvanut jo puolitoistavuotiaaksi taaperoksi! Toisaalta, "vauva" on saamassa muutaman viikon sisään pikkuveljen, joten pakko kai se on ollut hänenkin jossain välissä kasvaa. Silti, pikku-N tuntuu vielä niin vauvalta <3

N kävelee, juoksee, hyppii ja kiipeilee jo ihan älyttömän ketterästi ja taitavasti. Mikään ei ole tältä pikku-apinalta turvassa! Hän on jo huomannut, että esimerkiksi keittiön työtasoille ei yllä, ellei hae tuolia avuksi. Ja tottakai se sitten haetaan kans! Äiti on täällä välillä helisemässä, kun kahvipurkki tyhjennetään pöydälle ja lattialle ja kahvipannua pyöritellään vähän liian holtittomasti kädestä toiseen. Toinen uudehko mukavuus N:llä on karkaaminen. Jos ulko-ovi ei ole lukossa ja N päättää haluta ulos, hän myös menee. Ei riitä sormet eikä varpaat laskemaan kertoja, kun sukkasilleen lumessa tarpovaa taaperoa on kiikutettu etupihalta takaisin sisään. Onneksi ei sen kauempaa! N on vauhdikas, iloinen viikari, jonka perässä pysymiseen tarvitsee oikeasti jo tehdä töitä!

N leikkii jo paljon isoveljensä kanssa. Erityisesti erilaiset hippa-, piilo- ja kutitusleikit sujuvat yhdessä mainiosti. Pojat myös tykkäävät rakennella duploilla, siihen asti, että pienempi hajottaa isomman leikit. N tykkää palapeleistä ja onkin jo taitava nuppipalapelien kokoaja. Kuvakirjat ovat tällä hetkellä ehdoton hitti ja jonkun tulisikin jaksaa jatkuvasti olla nimeämässä esineitä ja asioita kuvista pienelle uteliaalle kyselijälle. Parasta kaikesta on kuitenkin ulkoilu! Voi sitä kiukun määrää, kun on aika tulla takaisin sisään. Kiikkuminen, hiekkalaatikko ja liukumäki ovat kaikki aivan mahtavia. Samoten erilaiset "lälly"leikit ja kuralla sotkeminen.

N ei puhu edelleenkään. Juurikaan ei ole edes omaa kieltä, vaan lähinnä "Ö" ja "Ö-öö" äänteitä. Välillä liiankin hyvin saa kuitenkin tahtonsa perille noinkin. N kyllä ymmärtää puhetta tosi hyvin ja osaa viedä roskan roskiin tai hakea vaipan laatikosta ym. Ei vaan puhu. Ainoa "sana", joka tällä hetkellä tulee on "mamma" tarkoittaen maitoa ja mitä tahansa muutakin juotavaa. N osaa kuitenkin (halutessaan) nyökätä ja puistaa päätään vastaukseksi kysymyksiin.

N syö edelleen melko hyvin ja nousee samantien seisomaan syöttötuolissaan syömisen lopettamisen merkiksi. Hän on ihanan kaikkiruokainen eikä turhia nirsoile! N nukkuu yhdet päiväunet n.1,5-3 tuntia, joskus tosi väsyneenä kahdet 1-2 tunnin unet. N menee iltaisin omaan sänkyyn, omaan huoneeseen nukkumaan, mutta vaatii toki äitin tai isin nukuttamaan.

 1,5-vuotias mitat N:llä oli n.83cm ja 11,2kg

N:llä on jo tosissaan esiuhman oireita. Vai liekkö jo oikeaa uhmaa, yhtä paha ainakin! N ei suostu mihinkään, mitä ei halua ja antaa sen myös kuulua! Nykyisin saatetaan karjua ostoskärryissä tai rattaissakin, jos ei saa tahtoa periksi. Osaa kyllä ilmaista erittäin selvästi mitä haluaa ja mitä ei, eikä pää käänny ei sitten millään! N on useimmiten todella aurinkoinen ja iloinen päivänpaiste, mutta kun ei ole, niin ei kanssa ole! Edelleen N on pikku-hurmuri ja megasuloinen veijari!

Vuosi 2014

Mitä mulle jäi mieleen vuodesta 2014? No ensinnäkin asumiseen liittyen; ensimmäinen puolivuotinen saatiin seurata oman kodin remontin valmistumista tiiviisti ja valita materiaaleja sisustukseen. Eli ensimmäinen puoli vuotta meni kahden kodin väliä ravaten ja rautakaupoissa sekä keittiöliikkeissä juosten. Paljon ei jäänyt muuta mieleen. Henkisesti toivuttiin onnettomuudesta ja yritettiin rakentaa elämää uusiksi.

Touko-kesäkuun vaihteessa päästiin muuttamaan takaisin omaan, täydellisen uusittuun kotiin. Voi sitä onnen tunnetta! Vihdoin osasi taas sanoa olevansa kotona. Oli ihanaa päästä laittelemaan tavaroita oikealle paikalleen ja suunnitella sisustusta uusiksi. Kiinnostus kodin laittamiseen on ollut aivan erilainen kuin koskaan ennen. Kesällä vietettiin ystäväporukalla myös tupaantulijais(tai -palajais)juhlat, mikä olikin yksi kesän kohokohdista. Muina voinee mainita reissun Helsinkiin, Tukholmaan ja Kolmårdeniin sekä Qstock-festarit.

Pienin toki kasvoi ja kehittyi hurjan paljon koko vuoden aikana! Hänhän oli tammikuussa vasta reilun 3 kuukautta ja nyt vuoden vaihteessa tietysti 1 vuoden ja 3 kuukautta. Vuodessa opittiin mm. ryömimään, konttaamaan, seisomaan, kävelemään, vähän juoksemaankin ja kiipeilemään. Lisäksi syömään oikeita ruokia itse, juomaan nokkamukista ja leikkimään leluilla. Meidän pienestä vauvasta kehittyi ihana taapero!

Isompi poika on myöskin kehittynyt ja kasvanut hurjasti viime vuoden aikana. Hänen kasvuaan on vaan jo huomattavasti hankalampi arvioida. Isompi oli vuoden 2014 alussa 3,5 vuotias ja lopussa jo 4,5 vuotta. Pituutta ainakin tuli 10 senttiä, oppi pissaamaan kuten "isot pojat" (seisaaltaan), leikkimään paremmin kavereiden kanssa ja piirtämään muutakin kuin suttua. Vaikka on hankala mitään konkreettista nelivuotiaan kehityksestä sanoa, niin meidän pojassa huomasi kuitenkin selvän harppauksen pikkupojasta jo aika isoksi pojaksi!

Ehkä merkittävimmät tapahtumat viime vuodelle ajoittuu kuitenkin syksylle. Sain tiedon kouluunpääsystä ja aloitan opiskelut! Ja tottakai todella iso asia oli myös raskaustestin plussa syyskuussa.

Tähän vuoteen on odotettavissa siis ainakin alkava opiskelu ja uusi perheenjäsen <3 Muuten vuosi kuluneekin tutulla kaavalla: kotiäitinä, kuten kului koko vuosi 2014.