torstai 4. joulukuuta 2014

Hampaista.

Joo-o, oon niin vahva kilpailija vuoden äiti palkintoon taas että! Oli nimittäin meidän 4-vuotiaan hammastarkastuskäynti tänään. Kertooko jo kaiken? Tämä vuoden äiti on muitanut huolehtia lapsen hampaiden hoidosta niinkin hienoon malliin, että pääsen kuskaamaan jälkikasvuani tammi-helmikuussa hampaiden paikkautuksessa! Oli reikiä, tarkkaa määrää hammashoitaja ei edes kertonut, mutta enemmän kuin yksi. Voin kertoa, että meinas itku päästä.



Omia hampaita oon saanut paikkauttaa koko aikuisiän tämän tästä, mutta lapsena mulla ei ollut kuin yksi tai kaksi reikää. Miksi siis mun pojalla on! No: kiireessä lapsi huolehtii usein itse hampaanpesun. Varmasti ainakin puolet pesukerroista on sellaisia, että annan hänen hoitaa pesun itse, katson vierestä. Mehua meillä juodaan lähes päivittäin. Karkkipäivä on kyllä, mutta siitäkin saatetaan joustaa ja joustetaankin vähän turhan usein! Etenkin keksejä ja muita vastaavia saa aina mummolassa ja käydään siellä kuitenkin vähintään kerran viikossa. Xylitol-pastilleja kyllä ostetaan, ja lapsi tykkää niistä, samoten purkkaa, mutta kun niitä pitäisi muistaa vielä säännöllisesti käyttääkin! Voi itku.


Tiedän kyllä, mistä lapsen hampaiden reiät johtuu. Miksi ihmeessä siis annan näin tapahtua? Vastaus on yksinkertainen: koska oon heikko! Oon nimittäin itse aivan toivoton sokerihirmu, niin en kai mää voi lapseltakaan kieltää makeita, jos itse syön vieressä? Nyt lupaan sen itselle, lapselle ja teille kaikille, että tähän tulee muutos! Heti!

Omat reiät ja niiden hoidon vielä kestän, mutta niin käy sääliksi tuo lapsirukka, kun joutuu hampaiden paikkautukseen. Ja minun takia. Voi voi..

Että sellainen vuoden mamma täällä!

Ps. Ai niin: aamupäivän kruunas vielä parkkisakko, jonka sain, kun en muistanut laittaa parkkikiekkoa. Jei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti