tiistai 1. heinäkuuta 2014

Reissupostaus osa.1(Helsinki-Silja Serenade-Kolmården)

Palattiin siis perjantai-iltana myöhään meidän joka vuotiselta kesälomareissulta. Reissut on aina valitettavan pikaisia, kun miehellä on niin huonosti mahdollisuuksia pitää lomia kesäsin. Aloitettiin nämä reissaamiset vasta 2011, kun esikoinen oli noin vuoden ikäinen. En tiedä miksei kuljettu jo kaksistaan. Tosin mulla ei ollut lomia ennen tuon esikoisen syntymää, että oisko siinä selitys..

Anyway, lähdettiin siis viime sunnuntaina 29.6 joskus puolenpäivän maissa ajeleen kohti Helsinkiä. Mulla tosiaan oli ensimmäiset kauhuskenaariot liittyen kuopuksen kanssa autossa matkustamiseen; se kun ei oo autossa tykännyt istua ikinä! No, tyytyväinen se ei matkaan ollut, mutta ei itkenyt kuitenkaan hetkeäkään sitä omaa "en hengitä"-itkua, mitä tekee, kun jokin on oikeesti pielessä. Kitinää ja kätinää oli melko paljon, mutta nukkuikin. Minä ajoin ja ajomatkassa kesti melkein yhdeksän tuntia! Niin joo, tuo ukkokulta onnistui hankkiin itselleen ihan hirveen flunssan päivää ennen reissuun lähtöä, ja olikin sitten koko loman ihan veto pois..

Joskus ennen Lahtea vaihdettiin kuskia, koska minähän en suostu ajamaan lähelläkään Helsinkiä! Sopivasti tulikin sitten älytön liikenneruuhka. Jonkin onnettomuuden takia Lahden moottoritie eteni pahimmillaan 20km/h. Toivottavasti ei mitään vakavaa tietystikkään! Helsingissä sattui vaan yks läheltäpiti-tilanne, kun toinen auto meinas tulla kylkeen. Eipä tullu, kun osas kuski käyttää tööttiä, toisin kuin valitettavan monet ei tunnu osaavan. Saatiin autokin yöksi ihan hotellin nurkan taakse ilmaiseen parkkiin, joten menomatkassa ei mitään isompaa valittamista ole!

Yövyttiin ensimmäinen yö Hakaniemen Cumuluksessa. Hinta tuolle yölle oli n.90€, mikä ei Helsingin hotellista ole paljon. Oltiin samassa paikassa jo viime vuonna ja voisin palata myös ensi kesänä. Ei MITÄÄN valittamista. Sijainti todella rauhallinen, huone mukavan kokoinen ja hyvässä kunnossa, aamupala erinomainen. Hinta-laatusuhde ehdottomasti aivan sopiva. Ja kun tuo metro kulkee vielä aivan hotellin edestä, niin ei tarvinut kävelläkään pitkiä matkoja kahden lapsen kanssa. Tai ei olis tarvinut.. No siitä kohta lisää..

Maanantaiaamuna käytiin mutka leikkipuistossa, joka löydettiin myös ihan hotellin nurkan takaa. Viime vuonna sitä etsittiin ympäri kaupunkia.. Siirrettiin auto vähän kauemmaksi ilmaiselle parkkipaikalle, josta kuitenkin oli vain n.kilometrin matka meidän hotellille. Samaa parkkipaikkaa käytettiin viime vuonnakin ja se osottautui hyväksi valinnaksi. Aiempina vuosina ollaan jätetty auto johonkin Lauttasaareen kadun varteen ja matka sieltä keskustaan on ollut huomattavasti pitempi. Lähdettiin Kamppiin tapaamaan paria mun vanhaa kaveria, jotka asustaa nykyisin Helsingissä. Toista heistä oonkin nähnyt vain kerran esikoisen syntymän jälkeen! Ihana oli nähdä tyttöjä ja yllättävän luonnollista pitkänkin tauon jälkeen! Pian meille tulikin kuitenkin jo kiire alkaa selvittään tietä Olympia terminaaliin, jossa meidän piti olla 15.30, kun laiva Tukholmaan lähti 17.00. Seikkailtiin ratikalla lähelle, mutta käveltiin myös varmaan kilometrin matka.


No, laivaan ehdittiin hyvissä ajoin. Laiva oli siis Silja Serenade. Tuli ihan juhlallinen olo, kun laivaan astuessa bändi soitti ja joku tuli katteleen hytin numeroa ja opasti suoraan oikealle hissille ja neuvoi siitä kulun hytille. Hytti nyt oli mitä oli. Kaks kerrossänkyä ja ikkuna Promenadelle. Muuten laivassa oli mun mielestä erinomaiset palvelut ja ostosmahdollisuudet. Ja myös aamupala aivan maittavaa. Samppa ei tullut merisairaaksi, vaikka niin etukäteen pelkäsin. Ite tunsin keinumisen paljon enemmän ja kärsin huimauksesta. Myös pienin itkeskeli aina välillä, liekkö sitäkin vaivannut huono olo. Mikä taas aika erikoista: laivalta poistumisen jälkeen tuota ukkokultaa alkoi vaivaan keinutus ja vaivaa edelleen välillä!

 Tiistaiaamuna 9.30 laiva oli perillä Tukholmassa. Siitä meillä tulikin kiirus etsiä oikee bussi, joka vei meidät Kolmårdeniin. Löytyi onneksi helpolla, mutta viimeisiä me taidettiin olla, jotka tuohon bussiin nousi. Siksi  esikoinen ja isukki joutui istumaan viereiden ihmisten viereen, mikä nyt vähän harmitti, kun kyseessä oli kuitenkin 160 kilometriä.. Bussimatkakin meni kuitenkin tosi hyvin, vaikka sitäkin pelkäsin etukäteen. Molemmat muksut nukkui aikalailla koko matkan ja itekin sai levähtää kunnolla.

Bussi oli Kolmårdenin eläinpuiston parkkipaikalla joskus ehkä puoli 1 ja siitä kuljettaja jakoi meille liput, niin eläinpuistossa oltiin ehkä yhden maissa. Aikaa oli klo.18 asti, jolloin eläinpuisto sulkeutui. Tuossa ajassa täytyi ehtiä käydä myös safarikierros ja delfinaarioesitys.
 Aika kävi kyllä tosi vähiin ja loppumatkasta meidän täytyi melkein juosta, että ehdittiin kävästä syömässä ja katsoa suurin piirteinkään kaikki eläimet. Pihalla ois ollut vielä erikseen joku akvaario-meininki, joka ois myös maksanut erikseen. Sieltä olis löytynyt haita ja kaikkee sen sellaista, mistä meidän esikoinen olis kyllä tykännyt hirveesti, mutta eipä riittänyt aika.



 Itse Kolmårdenin eläinpuisto oli kyllä mun mielestä aivan mahtava paikka! Hintavakin kyllä, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Ei voi edes verrata näihin kotimaisiin eläinpuistoihin, vaikka esimerkiksi Korkeasaarikin on suht. iso paikka.
 Safarikierros kuvassa näkyvillä gondoli-vaunuilla oli yksi etukäteen kovasti jännittettävistä asioista. Meidän isimiehellä kun on paha korkeanpaikan kammo! Mun mielestä kierros oli vaan huipulla tavalla jännittävä ja aivan mahtava kokemus, mutta isimies-parka pelkäs välillä niin, ettei voinut kattoa alas.
Kunnon näköalat!

 Tämä kaveri kuvassa jäi ehkä päälimmäisenä mieleen koko Kolmårdenista! Huippu tyyppi! Niin ilmeellä seuras meitä pleksin takana pällistelijöitä! Päästiin pari metriä tuosta eteenpäin, niin kuulu kauhea kolahdus, kun tuo tyyppi ilmeisesti nakkas jotain suoraan siihen pleksiin :D

Norsujakaan kukaan meistä ei ollut nähnyt aikaisemmin! Vähän itseasiassa petyttiin, kun kuviteltiin niitä vieläkin isommiksi! Ehkä ne olis sitä ollutkin, jos ois ihan viereen päässy!


Tässä nyt ensimmäinen sepostus meidän matkasta. Jatkan loppuun myöhemmin!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti