Ei enää niin nuori?

Aivan käsittämätön ikäkriisi iskeny! Enkä mää oo hyvänen aika ees 25 vielä! Tai oon kohta 25 JO! Mun esikoispoika täyttää kesäkuussa neljä ja pikkukuopuski syyskuussa vuoden. Mutta siis NELJÄ! En ymmärrä mihin tämä aika on menny.

Tällä kertaa mun kriisi liittyy eriyisesti ammattiin ja töihin. En nimittäin todellakaan tiedä mitä haluan tehä "isona". Oonhan mää jo lähihoitaja ja ylioppilaskin, mutta tuntuu vaan ettei se enää riitä. Kaipaan haasteita! Opiskelua! Aivotyöskentelyä!

Oon keksiny jo jokusen uuden urahaaveenkin:

1. ensinnäkin haluaisin perustaa oman kirpputorin. Täällä Oulussa kun niitä on muuten melko vähän ja laatu on heikentyny. Lisäksi mulla ois vielä ystävä, joka jakaa saman haaveen. Ei vaan olla ehditty yhdessä jalostaan tätä ajatusta sen pidemmälle..

2. toiseksi haluaisin toimittajaksi! Vaikka mun kirjoitustaidoissa epäilemättä on hiomista, niin rakastan kirjoittamista! Ja oon muutenkin niin utelias, että haluan tietää kaiken mitä ympärillä tapahtuu ja selvitän usein myös taustatietoa jne. Kuinhan toimittajille vaan löytyis töitä? Perhe ja asuntolaina kun pakottaa miettiin erityisesti taloudellista puolta!

3. kolmanneksi haluan poliisiksi! Oon halunnu oikeesti jo pitkään enemmän tai vähemmän tosissaan. Olisin varmaan jo hakenukki ellei poliisikoulu ois Tampereella ja miehen työt täällä Oulussa. Ja mun kunto ei ehkä oo tällä hetkellä niin hyvä, että pääsisin sisään kouluun :D Mutta sekin ois haave..

4. neljäs, realistisin, haave olis kätilön, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan työt. Yhdistettynä yhdeksi haaveeksi siksi, kun koulutus näihin on lähes sama. Uskon, että pitäisin mistä hyvänsä noista ammateista enemmän kuin nykyisestä, mutta en oo varma haluanko niin paljon, että viittisin lähtee vähintään 3,5 vuodeksi opiskelemaan.

Vaikka mulla on tähänkin ikään mennessä jo paljon: ihana perhe, kaks lasta ja koira, oma talo (no, pankin vielä pitkään, mutta kumminki) ja jo yks ammatti sekä se yo-tutkinto, niin silti jotain puuttuu.. Aloitin blogin pitämisenkin lähinnä halusta toteuttaa itseä tässä vaipparallin ja ruuanlaiton ohella, mutta tämäkin on vain pieni pala täyttään isoa aukkoa. Ja ei tässä nyt ainakaan enää nuorru! Vaikkakin on mulla muutakin haaveita: haluan kolmannen lapsen ja naimisiin! Täytyis varmaan alkaa suunnitteleen, missä järjestyksessä alan toteuttaan asioita.

Ehkä mun täytyy tosiaan miettiä mitä haluan elämältä!

Minä vuonna 2008. Onnellinen ylioppilas!