Rv 24+3

Masukuvia! Näistä sen vasta oikeasti huomaa, kuinka paljon tuo onkin jo kasvanut! Sf-mitta menee samoilla lukemilla, kuin edellisessä raskaudessa, joten ehkä toivoa sopii, ettei tämä tuleva tyyppikään kovin paljon suurempana synny? Tosiaan meidän pojat on syntyessään olleet molemmat 49cm pitkiä ja painaneet 3310g ja 3274g. Mun mielestä erittäin sopivia!

Nyt on meneillään jokin ihme väsykausi taas. Voi toki olla, että kyseessän on vaan lomakauden sekoittama rytmi, mutta ihmeen hyvin uni maittaisi aamuisin vaikka puolillepäivin! Nyt oon kumminkin saanut nukuttuakin hyvin, eikä meidän pikku-N:kään ole herättänyt öisin. Toivottavasti tämä helpottaa arjen kunnolla koittaessa, kouluun lähtöönkään ei aikaa ole enää kuin reilu viikko!

Närästys on edelleen välillä jopa sietämätöntä. Rennie on ehdottomasti mun paras ystävä tällä hetkellä, enkä ole päivääkään selvinnyt ilman. Mutta en tiedä mikä muukaan auttaisi?

Pikkutyyppi potkii masussa jo tiuhaan tahtiin, välillä tietyssä asennossa jopa häiritsevästi. Silti tavallaan nautin tästä raskaudesta ja vähän pelkäänkin tulevaa, että ei mulla mitään kiirettä ole tätä tyyppiä masusta ulos saada. Ainakaan vielä ei tunnu siltä, voi olla että kymmenen viikon päästä fiilis on jo vähän toinen...

Ei olla oikeastaan yhtään mitään vielä laitettu tai suunniteltu valmiiksi uutta vauvaa varten. Tai no ostettiin N:lle uusi sänky, jotta vauva saa pinnasängyn omaan käyttöönsä. Vaatteita on varastossa jonkin verran, pitäisi käydä läpi, jotta tietää mitä tarvii vielä hankkia. Turvakaukalo löytyy varastosta. Tuplavaunuja oon koittanut katella, mutta ei ainakaan vielä ole tullut mitään huippumahtavia vastaan, eikä mulla ole vielä mitenkään tarkkaa mielipidettä siitä, minkälaiset haluan. Mieluiten käytetyt kuitenkin, kun tarvetta tuplille on vuosi tai vähän reilu. Välillä tuntuu, että kohtahan tämä tyyppi jo tulee, mutta onhan tuota aikaa vielä vähintäänkin kolme kuukautta, mahdollisesti jopa neljä.

Vuosi 2014

Mitä mulle jäi mieleen vuodesta 2014? No ensinnäkin asumiseen liittyen; ensimmäinen puolivuotinen saatiin seurata oman kodin remontin valmistumista tiiviisti ja valita materiaaleja sisustukseen. Eli ensimmäinen puoli vuotta meni kahden kodin väliä ravaten ja rautakaupoissa sekä keittiöliikkeissä juosten. Paljon ei jäänyt muuta mieleen. Henkisesti toivuttiin onnettomuudesta ja yritettiin rakentaa elämää uusiksi.

Touko-kesäkuun vaihteessa päästiin muuttamaan takaisin omaan, täydellisen uusittuun kotiin. Voi sitä onnen tunnetta! Vihdoin osasi taas sanoa olevansa kotona. Oli ihanaa päästä laittelemaan tavaroita oikealle paikalleen ja suunnitella sisustusta uusiksi. Kiinnostus kodin laittamiseen on ollut aivan erilainen kuin koskaan ennen. Kesällä vietettiin ystäväporukalla myös tupaantulijais(tai -palajais)juhlat, mikä olikin yksi kesän kohokohdista. Muina voinee mainita reissun Helsinkiin, Tukholmaan ja Kolmårdeniin sekä Qstock-festarit.

Pienin toki kasvoi ja kehittyi hurjan paljon koko vuoden aikana! Hänhän oli tammikuussa vasta reilun 3 kuukautta ja nyt vuoden vaihteessa tietysti 1 vuoden ja 3 kuukautta. Vuodessa opittiin mm. ryömimään, konttaamaan, seisomaan, kävelemään, vähän juoksemaankin ja kiipeilemään. Lisäksi syömään oikeita ruokia itse, juomaan nokkamukista ja leikkimään leluilla. Meidän pienestä vauvasta kehittyi ihana taapero!

Isompi poika on myöskin kehittynyt ja kasvanut hurjasti viime vuoden aikana. Hänen kasvuaan on vaan jo huomattavasti hankalampi arvioida. Isompi oli vuoden 2014 alussa 3,5 vuotias ja lopussa jo 4,5 vuotta. Pituutta ainakin tuli 10 senttiä, oppi pissaamaan kuten "isot pojat" (seisaaltaan), leikkimään paremmin kavereiden kanssa ja piirtämään muutakin kuin suttua. Vaikka on hankala mitään konkreettista nelivuotiaan kehityksestä sanoa, niin meidän pojassa huomasi kuitenkin selvän harppauksen pikkupojasta jo aika isoksi pojaksi!

Ehkä merkittävimmät tapahtumat viime vuodelle ajoittuu kuitenkin syksylle. Sain tiedon kouluunpääsystä ja aloitan opiskelut! Ja tottakai todella iso asia oli myös raskaustestin plussa syyskuussa.

Tähän vuoteen on odotettavissa siis ainakin alkava opiskelu ja uusi perheenjäsen <3 Muuten vuosi kuluneekin tutulla kaavalla: kotiäitinä, kuten kului koko vuosi 2014.

Taisin olla kiltti?

Joululahjoja! Ai että rakastankin niitä! Tänä vuonna mun on täytynyt olla ihan super-kiltti: sen verran paljon ja hyvin se tuo pukki muakin muisti! Pitemmittä puheitta tässä parhaat ja mieleenpainuvimmat.

 Saanko esitellä, uusi ystäväni Hercules! Tarkemmin sanottuna OBH Nordica Hercules -yleiskone! Kuvassa jo koekäytön jälkeen. Kyllähän tuli pizzataikinat helpolla tänään! Harmi vaan, että joku (MINÄ!) laitoin iiihan väähään liian paljon suolaa, ja koko pizzat lensi lopulta roskiin, mutta koneen vika se ei silti ollut!

 Tässä sen sijaan uusi paras ystäväni Lux, tarkemmin Electrolux UltraPower Plus -varsi-imuri, meidän kodin uusi pelastaja! Niiiin kätevä ollut jo esimerkiksi kuusen havujen imurointiin vähintään 2 kertaa päivässä. Jopa meidän 1-vuotias osaa ja tykkää käyttää, mikä lapsityövoima ;)

 Oral-B Vitality -sähköhammasharja. Seuraava kuva perustelkoon tämän tarpeellisuuden.

Kaapin hyllyllinen suklaata ja etenkin ihania englannin lakritseja, nam!

Ensimmäiset osat uuteen keräilykohteeseen: Taika -kahviastiastoon. Niin tykkään!

Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein. Härkönen on yksi ehdottomista suosikkikirjailijoista, ehkä jopa paras suomalainen. Hänen tuotantoaan on tullut kahlattua uskollisesti läpi, joten nyt sitten tämän vuoro.

Lisäksi paketeista paljastui mm. kaksi uutta muumimukia; juuri tänään laskin että yhteensä noita on kertynyt jo 27 kappaletta! Sukkia oli tietysti myös ja kaikenlaista pienempää, mutta yllä kuitenkin suosikit.  
Mitäs te saitte?

Meidän jouluaatto.

Joulu alkaa olla ohi. Haikein mielin on minunkin tunnustettava se tosi asia, että arki koittaa. Ehkä nämä välipäivät voi kuitenkin vielä jouluksi laskea? Meillä ainakin syödään jouluruokaa vielä tänäänkin ja tontut saa hyppiä ikkunassa kyllä ainakin uuteen vuoteen.

Aatto meni tosi mukavasti! Melkein voisin sanoa, että paras aikuisiän jouluaatto! Herättiin rauhassa ja touhuiltiin viimeiset jouluvalmistelut: kinkun kuorutukset, kastikkeet ja liinan silitys yms. Kyllähän siinä taas vähän kiirus tuli, kun anoppi oli kutsuttu ruokapöytään yhdeksi. Kuitenkin ehdittiin syödä kaikessa rauhassa ennen pukin tuloa!

 

Joulupukki meille löytyi Facebookin kautta ja hyvä pukki olikin! Vähän etukäteen jännitin, miten käy ventovieraan pukin kanssa, mutta onneksi pelko osottautui turhaksi. Lapsetkin suhtautui pukkiin tosi kivasti, kumpikaan ei pelännyt!

Lahjoja varsinkin vanhempi poika sai ehkä vähän överisti, nuorempi ihan sopivan määrän, ja äitiä ja isiäkin muistettiin aivan mukavasti. Lahjoista lisää ihan erillisenä kirjoituksena. En tiedä miksi, mutta ite rakastan ostaa lahjoja! Varsinkin joulun aikaan on aivan ihana shopata kunnolla muille! Ehkä se johtuu siitä, kun 11 kuukautta vuodessa sitä kuitenkin keskittyy ostamaan eniten itselle ja ehkä omalle perheelle.

Joulupukin käytyä keitettiin kahvit. Kahvin kanssa meillä oli tarjolla joulutorttuja, pipareita, kolmen sortin pikkuleipiä, glögikakkua ja suklaista maustekakkua. Kaikki maistui tosi hyvältä ja kaikkea riittää syötäväksi kyllä edelleen. Kahvittelun lomassa auottiin rauhassa vielä viimeiset lahjat ennen kuin anoppi suuntasi kotiin ja me alettiin jatkaa matkaa mun vanhempien luokse.

Mun vanhempien luona jouluiltaa vietti myös mun veli avovaimoineen. Syötiin vielä uudelleen vähän ja olipa pukki pyörähtänyt sielläkin erikseen. Paketteja riitti auottavaksi vielä useita jokaiselle. Loppuiltaa istuskeltiin rauhassa paketteja aukoen ja tutkien, kunnes yhdeksän jälkeen palattiin kotiin joulusaunan lämmitykseen. Lapsetkin jaksoi vielä saunoa ennen nukkumaan menoa.

Joulu sujui hyvällä aikataululla: mihinkään ei tullut liian kiire, eikä tylsyyskään ehtinyt vaivata. Rennolla mielellä oltiin koko päivä ja ilta. Siitä huolimatta joulupäivä oli kuitenkin enemmän mun makuun! Ja voihan se olla, että ens joulu pysytään ihan vaan omalla porukalla kotona.

 

Me käymme joulun viettohon.

Valehtelematta koko viikonloppu ja alkuviikko on mennyt joulu valmisteluissa! Nyt alkais vihdoin olla valmista. Kiirettä on pitänyt, mutta hyvällä tavalla ja oon nauttinut kaikesta puuhastelusta ihan täysillä! Nyt hiljennytään meilläkin joulun viettoon ja seuraavaa päivitystä luvassa kunhan kinkut on sulateltu (OMNOMNOM). Sitten tulen kertomaan meidän joulun vietosta, lahjoista yms. sekä esittelemään lisää kotia!

Nyt:

Hyvää Joulua kaikille!

Rv 22+1

Tällä kertaa tuoretta päivitystä masun kasvatuksesta! Eilen sain neuvolasta raskaustodistuksen ja nyt pitäisi alkaa laitteleen Kelalle hakemuksia. Niin vihaan sitä touhua! No, ehkäpä samalla sais inspiraation hakea myös opintotukea ja mitähän kaikkea, huh.

Pitäisi kai myös päättää otanko tälläkään kertaa äitiyspakkausta vai en. Tykkään kyllä tämän vuoden pakkauksen sisällöstä ja vaatteiden väreistä, mutta loppujen lopuksi en taitaisi tarvita siitä juuri mitään! Kynsisakset, harja ja purulelu olisi ehkä tärkeimmät, ja noihin tuskin se korvaava rahasummakaan uppoaa?

 Toisaalta korvaava rahasummakin on aika onneton, että hukkaan se menisi helposti sekin.. No, aikaa miettiä onneksi vielä on! Meillä molemmat pojat on nukkuneet ensimmäiset parikuukautta tuossa äitiyspakkauksen laatikossa, mutta nyt ajatus on alkanut hirvittää, kun luin täältä pakkauslaatikon mahdollisista myrkkypitoisuuksista. Mutta pinnasänky tuntuu niin kamalan isolta vastasyntyneelle! Missä te olette nukuttaneet vauvanne ensimmäiset kuukaudet?

Tämä raskaus etenee hyvin samalla tavalla kuin aiemmatkin. Olo on kaikinpuolin ihan hyvä. Närästys vaivaa joka päivä enemmän tai vähemmän, riippuen muunmuassa siitä mitä syön, mihin aikaan ja kuinka hyvin olen nukkunut! Toinen vaiva on edelleen unettomuus: en saa unta iltaisin ja heräilen keskellä yötä. Nyt unettomuus ei ole onneksi ollut yhtä pahaa, kuin aiemmin, mutta olisi silti kiva voida nukkua kunnolla! Onneksi selkä ei ainakaan vielä vihoittele, eikä liitoskivut tms. ole vaivanneet. Mutta vielä ehtii..

Muumi-piparkakkutalo Marin tapaan.

Kuten jo usein on varmaan käynyt ilmi, niin minä tykkään leivonnasta tosi paljon! MUTTA, missään välissä en ole kehunut olevani siinä mikään mestari, enhän? Koska sitä en todellakaan ole! Tällä viikolla esimerkiksi kaikki on mennyt enemmän tai vähemmän pieleen..

Maanantaina menetin piparkakkutalo-neitsyyteni alkamalla rakentaa muumitaloa. No, useita osia sai tehdä kahteen kertaan, koska poltin ensimmäiset uunissa, talo romahti ja sortui täysin kokoamisvaiheessa ja 6 seinää ja 6 katon palasta muuttui kummasti viideksi. Lopputulos oli... No, tämä:

Oh my god... Miksei kukaan kertonut, että tavallinen piparkakkutalo on ehkä tsiljoona kertaa helpompi? Kuka haluaa ostaa muumitalon muotit? Hakea saa heti!