Parempi minä.

Mua alkaa jo melkein hävettää nämä mun jatkuvasti toistuvat laihdutusyritykset, mutta onneksi vain melkein, heh! Maanantaina aloitin taas matkan kohti uutta minua! Painoa on päässyt kertymään taas lisää pudotettavaksi ja turvotus jokapuolella kehoa on valtava!

Laihdutustavoitteena pidän saman kuin aikaisemmin ja tänä maanantaina matkaa tuohon painoon oli 13,9 kilogrammaa. Minun kestäisi oikeasti pudottaa jopa 20 kiloa, mutta pidän tavoitteena nyt tuon. Keinoja tavoitteeseen pääsyyn on oikeastaan samat kuin aiemminkin: yritän lisätä liikuntaa (mikä kiireisessä arjessa on helpommin sanottu kuin tehty), juon todella runsaasti vettä ja pidättäydyn herkuista ja turhasta sokerista arkisin. Herkkupäivän sallin itselleni edelleen lauantaisin ja tarpeen tullen muutenkin, kuten synttäreinä, vappuna... Jos tulosta ei näillä keinoin ala tulla, kiinnitän entistä enemmän huomiota ruokavalioon. Nyt mun on jo pakko onnistua, koska olo omassa kropassa ei enää tunnu hyvältä. Vaatteet ei mahdu päälle ja näytän kuvissa ihan kamalalta.Edelleenkään en aio kuitenkaan olla liian ankara itselleni, koska kauaa en tätä jaksa, jos en välillä saa sortua siihen jäätelöön.

Myös palkitsemissysteemi toimii mulla! Rakastan uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja , sekä kodin sisustusta, ja aionkin palkita itseni taas. Ensimmäisen viiden kilon pudotuksesta ostan itselleni jotain kivaa, mutta vielä en tiedä mitä!

Matka kohti paremmin voivaa minua voi (taas) alkaa!

Uusi alku!

Joku ehkä jo tietääkin mun yrittäneen pudotella raskauskiloja kahdesta melkein perättäisestä raskaudesta tässä jo puolisen vuotta. Huonolla menestyksellä tosin. Nyt olen kohta kaksi viikkoa elellyt "uutta elämää" terveellisemmällä ruokavaliolla, herkkupäivällä kerran viikossa ja runsaalla vedellä. Liikuntaa en ole vieläkään saanut sisällytettyä arkeen käytännössä yhtään, mutta eiköhän sekin pakkasten jälkeen ala jossain vaiheessa kiinnostaan.

Painoa on tällä hetkellä vähintään 10,9 kg liikaa. Sitä on edelleen n.1,5 kg enemmän kuin joskus tuossa ennen joulua jo oli. Kiitos suklaa. Pelkällä herkuttomuudella tämä paino ei näytä tippuvan, joten ruokavaliotkin pitäisi vissiin alkaa muokkaamaan. Isoin muokkauksen kohde varmasti olisi aamu- ja iltapalat, jotka mulla on 90% aina leipää, mutta kun muutakaan en keksi. Toisaalta tämä yritys kaatuu hyvin pian, jos joudun liikaa rajoittamaan syömisiäni. Huokaus.

Nyt kun koulu taas jatkui huomaan, kuinka hankalaa onkaan olla herkuton. Väsyneenä pitkän koulupäivän jälkeen olisi niiiiin helppo tarttua suklaapatukkaan ja hakea siitä vähän lohtua. Pyysin miestä tuomaan korvikkeeksi kaupasta pähkinöitä tajuamatta ollenkaan kuinka kaloripommeja ne sitten puolestaan on! Huhhuh.

Reilun kahden kuukauden päästä koittaa tuo pitkään haaveiltu ulkomaan reissu ja ehdottomasti olisin siihen mennessä halunnut päästä näistä kiloista, mutta nyt vaikuttaa epätoivoiselta...

Matka jatkuu.

No niin! Nyt taas reiluksi kuukaudeksi venähtäneen lorvailun jälkeen otan itseäni niskasta kiinni ja jatkan laihduttamista. En jaksa vieläkään olla niin tiukka, kuin aiemmin ja aion sallia itselleni esimerkiksi kahvipöydän herkuttelut sukulaisten tai ystävien kanssa, kunhan kahvittelusta ei tule joka päiväistä, eikä siitä tule.

Tämä on nyt sitten uusi alku projektille ja unohdan jo aiemmat karisseet kilot. Nyt painoa on reilu 5 kg enemmän kuin ennen raskautta ja tavoitteeseen on matkaa vähintään reilu 10 kg! Edelleen imetän, joten mihinkään kovin erityisiin ruokavalioihin ei sen puolesta ole mahdollisuutta. En missään nimessä aio antaa minun painon pudotuksen vaikuttaa imetykseen millään tavalla. Liikkuminen on jäänyt taas lähes olemattomiin, joten sitä yritän lisätä mukaan arkipäiviin entistä enemmän, mutta ennen kaikkea panostan säännölliseen, terveelliseen ruokarytmiin ja huomattavasti vähempään herkutteluun!

Jo aiemmin käytössä ollut palkintojärjestelmä motivoi minua, joten pidän sen edelleen. Conssithan meille jo muutti ja nyt seuraavaan palkintoon on matkaa -3,1kg. Sitten palkitsen itseni muumikulholla!

Koulu jatkui nyt jo kunnolla ja tulevat tentit ja tehtävät tuo mukanaan aika paljon stressiä, mikä mulla tarkoittaa mm. sitä, että suklaata kuluu! Mutta en aio antaa yksittäisten sortumisten lannistaa mua, vaan aina sieltä pohjalta on ennenkin ponnistettu! Edelleenkään en ota paineita tästä laihtumisesta, siedän kyllä omaa peilikuvaani ihan hyvin näinkin, mutta mielellään mahtuisin entisiin housuihini ja olisihan se nyt mukava olla edes vähän timmimpi. Mutta kaikki aikanaan!

Projekti: mamma kuntoon.

Mamma ei ole kunnossa, ainakaan kesäkunnossa, vieläkään, vaikkei mitään ole kuulunutkaan. Oon tässä sairastellut ja ollut vain niin väsynyt, etten jaksa kaiken maailman menojen lisäksi liikahtaakkaan, saati miettiä mitä suuhuni laitan. Sen sijaan oon maannut ja syönyt (varsinkin suklaata). Oon kyllä niin viimeisen päälle lohtusyöjä, ettei mitään järkeä! Joten mitenpä muutenkaan mä oisin syysväsymystä hoitanut, kuin sillä suklaalla?

No, kumma kyllä mun paino ei silti ole kohonnut pilviin. Jotenkin kummassa paino on sinnitellyt samoissa lukemissa, kuin silloin, kun vielä jaksoin panostaa painon pudotukseen (tätä lipsumista on kestänyt jo kolme viikkoa!). Toistaiseksi en kuitenkaan jaksa stressata, vaan annan asioiden mennä omalla (yli)painollaan.

Pieni ongelma tässä mun stressaamattomuudessa tosin on: mulla ei ole muita päälle mahtuvia housuja kuin collareita ja legginssejä ja syksyn ja talven tullessa niillä ei oikein meinaa tareta! Ei kuitenkaan huvittaisi ostaa vaikka farkkujakaan, jotka kohta (toivottavasti) on jo liian isoja. Varastossa odottaisi iso pussi housuja, jotka mahtuu, kun painoa on pudonnut 5 tai 10 kiloa. *syvä huokaus*

Nyt olisi todellakin aika saada itseä taas niskasta kiinni ja liikkeelle. Sokerin mussutus pitäisi myös saada loppumaan, mutta jotenkin tuntuu vaan just nyt ihan älyttömän hankalalta. Missä mun motivaatio?

Yhteensä painoa on tässä 2,5 kuukauden aikana nyt tähän aamuun mennessä pudonnut se 5,1kg ja paino on nyt vaihdellut kilon sisään aivan päivästä riippuen. Päätin nyt kuitenkin, että palkitsen tässä vaiheessa itseni näillä!

Ja ai että oon rakastunut! Seuraava palkintokin on jo päätetty! Tästä -2,5 kiloa, niin ostan muumikokoelmaani ensimmäisen muumikulhon. Sitä odotellessa...

Voi pizza minkä teit!

No sen se pizza ainakin teki, ettei puntari näytä tänään kuin 800 grammaa vähemmän kuin viikko sitten. No, edelleen hiljaa hyvä tulee vai mitä? Ja onneksi Superstarsseilla on ihan hyvä kävellä!

Joo, viime viikko meni taas aika reippaassa tahdissa! Maanantaina oli tanssitreenit ja lauantaina vauvauinti. Sunnuntaina pyöräilin viitisen kilometriä ja kävin puolitoista tuntia mustikkametsällä, lisäksi kävelin lauantaita lukuunottamatta joka päivä pitkän lenkin, parhaimmillaan 10 kilometriä päivässä ja yhteensä viikon aikana varmasti yli 20 kilometriä. Siksi olisi ollut lupa odottaakkin parempia tuloksia tällä viikolla, mutta kuten sanottu: voi pizza minkä teit! Ja pätkisjätski. Ja karkit. Oi voi...

Nämä mun herkkulauantait hidastaa tosissaan mun projektin etenemistä, mutta jos mä kiellän iteltäni nekin, en saavuta tuloksia koskaan. Ja kun eihän tässä nyt edelleenkään ole kiirettä mihinkään. Täytyisi vaan oikeasti osata hillitä tuota herkuttelua! Mun lauantaipussi (300 grammaa karkkia, nam!) sisältää kaloreita oikeasti yli 1000! Huhhuh, oikeesti! Siihen päälle puoli pellillistä kotitekoista pizzaa ja puoli purkkia pätkisjäätelöä, niin ei kai voi paljoa toivoa?

No, tällä viikolla aion taas panostaa liikuntaan, etenkin tuohon kävelyyn, sitä kun on helppo harrastaa lasten kanssakin. Keskimmäinen viettää syntymäpäiviä sunnuntaina, joten silloin on luvassa myös herkuttelua, mutta pyrin pitämään annokset kohtuullisina. Maanantainapa sen taas näkee miten onnistun. Kuitenkin olisi kiva päästä jossain välissä kaivamaan myös ne kaikki liian pienet housut varastosta takaisin vaatekaappiin ja käyttöön!

Pudotusta yhteensä tähän mennessä on siis 4,5kg. Massaa on vielä 6 kg enemmän kuin ennen raskautta ja silloin oli vähintänä 5 kg liikaa. Eli vähintään 11kg pitäisi vielä karistaa!

Viides viikko: flunssaa ja taistelua

Otsikkokin sen kertoo: sairastettu on. Mulla edelleen jatkuu tämä ihmeellinen olo, kuin flunssa olisi tulossa, mutta ei vaan kunnolla tule. Nyt "sentään" vähän alkanut nenä vuotaan. Sen sijaan mies ja kuopus on tosi flunssaisia. Kuopus valvottaa yöt ja mies ei jaksa auttaa. Että kovasti tahtoo vastustaa tämä minun projektini.

-1,2 kiloa on kuitenkin saavutus menneeltä viikolta. Viidessä viikossa painoa on pudonnut 3.7 kiloa, mikä ei todellakaan vielä paljon ole, mutta edelleenkään en kiirehdi.

Jostain syystä alkuviikon, lähinnä maanantain ja tiistain, jaksan aina skarpata hyvin, mutta kun viikko lähenee loppuaan alan lipsua ja laiskotella! Näin myös viime viikolla: maanantaina kävelin 2 kertaa viiden kilometrin lenkin ja illalla alkoi uusi tanssiharrastukseni, tiistaina kävin poikien kanssa uimassa ja keskiviikkonakin vielä kävelin pari kilometriä. Sen sijaan torstaina käytiin Haaparannassa ja ostin reilun määrän karkkia, jotka myös söin, lauantaina söin jäätelöä ja karkkia, sekä rasnkalaisia ja muuta rasvaherkkua, sunnuntaina mustikkapiirakkaa. Ja paljon. Miksi tämä on niin hankalaa??

Tällä viikolla on tarkoitus jatkaa pitkillä kävelylenkeillä, tanssitreeneillä ja huomattavasti vähemmällä herkulla! Tosin viikonloppuna aion leipoa pizzaa, mutta edes lauantaihin asti täytyy skarpata. Matkaa consseihinkin on vielä 1,9 kiloa...

Pitäisi etsiä internetin syövereistä helppoa, kevyitä ja herkullisia reseptejä lähinnä arkiruuan laittoon. Ja jokapäiväinen lounas, tonnikalasalaatti, voisi kaivata hieman vaihtelua myös...

Viikko 4: repsahduksia

Oon siis nyt 4 viikkoa yrittänyt keventää ja pudottaa painosta yhteensä vähintään 15 kiloa. Imetän kuopusta, joten ruokavaliota en edelleenkään lähde ihan hirveästi muuttamaan, esimerkiksi hiilarit on ja pysyy, jottei maidon määrä vähene. Myöskään liikuntaan on hankala löytää aikaa, mutta yritys on kova!

+ 400 grammaa. Jep, niin hyvin meni viime viikko! Conssit antaa odottaa vielä hyvinkin itseään, huoh. Keskiviikkona mulla alkoi tosi huono ja heikko olo, joten en jaksanut lähteä puistojumppaan. Sen sijaan pyysin miestä hakemaan mulle K-marketista uutta pätkisjäätelöä! Oi nam! Perjantaina taas lapsi sairasti, joten ruuan tekoon ei jäänyt aikaa ja syötiin pizzaa! Siitä huolimatta vietin vielä lauantaina herkkupäivää ja sunnuntaina käytiin kaverin lapsen synttäreillä. Ei tässä varmaan enää muita selityksiä tarvita? Kävin mää sentään tiistaina uimassa!

No joo, tällä viikolla toiveena vähän parempi menestys. Maanantaina alkoi mun uusi harrastus: itämainen tanssi! Tänään alkaa lasten uinti, jossa mulla tosin ei juuri ole mahdollisuutta itse uida. Lisäksi aion käyttää esikoisen tarhapäivät hyväksi pitkiin kävelylenkkeihin. Myöskään tällä viikolla ei pitäisi olla erityisiä syitä sortua, mikäli tämä mun huono, heikko olo ei tästä pahene tai äidy ihan oikeaksi flunssaksi. Koska sitten mua ei pidä mikään erossa jäätelöstä, heh!

Tähän mennessä painoa on tippunut yhteensä vasta 2,5 kiloa, mutta en lannistu, koska mihinpä tässä kiirettä olisi!

Projekti etenee!

Kyllä! Vihdoin tämä "mamma kuntoon" -projekti alkaa näyttää jonkinmoisia tuloksia! 2,1kg on lähtenyt mammalta massaa viime viikon aikana ja voin kertoa, että olen ylpeä! Conssit odottaa enää 2,7 kilon päässä ;)

Kulunut viikko oli raskas ja pitkä. Ei tullut liikuttua kyllä juuri yhtään, mutta terveellisestä ruokavaliosta ja säännöllisistä ruokailuajoista pidin hyvin kiinni. Koulupäivien tarjoamat houkutukset (suklaapatukat) onnistuin myös välttämään hienosti! Tosiaan liikkuminen jäi lähinnä marjan poimintaan sunnuntai-iltana, mutta jospa sitä tällä viikolla enemmän!

Yritän tässä vaivihkaa muuttaa koko perheen ruokavaliota enemmän kana- ja kalapainotteiseksi. Minä kokkaan, minä päätän, heh! Mutta nakit ja makkarat kuuluu miesväen suosikkeihin, joten täytyy sitä niitäkin meillä syödä! Mutta mitä harvemmmin, sitä parempi!

Tällä viikolla yritän panostaa pitkiin kävelylenkkeihin ja lisäksi toivottavasti puistojumppaan keskiviikkona ja ehkä jopa uintiin! Jos aikaa riittää, olisi tarkoitus käydä mustikkametsässä myös uudelleen. Haasteita tällä viikolla tuottaa kaverilasten synttärit lauantaina ja sunnuntaina!

Mamma kuntoon!

Alkuun vähän lukuja. Lähes tasan vuosi sitten, kun aloitin tämän laihdutusprojektin onnistuin puottamaan painoa noin 5 kg. Tavoitteena oli 15kg. Tulin raskaaksi ja paino nousi 22kg(!!!). Nyt kuopus on 3kk ja raskauskiloja on jäljellä vielä 10. Painan siis noin 6 kiloa enemmän kuin vuosi sitten kuukauden onnistuneen laihdutuksen jälkeen. Jos tuolloin tavoitteena oli -15kg, niin nyt asetan saman tavoitteen, vaikka lukemia jää siis noin 6 kg enemmän. Ehkä myöhemmin lisää.

Jep. Lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että olen toivottoman perso makealle, ehkä jopa riippuvainen siitä! Valitettavasti se näkyy minusta ja pahasti! Tällä kertaa lähden pudottamaan painoa maltillisemmin kuin vuosi sitten, koska innostus silloin lopahti paitsi plussaa näyttäneeseen raskaustestiin, myös liian ankaraan ruokavalioon. Nyt en vielä toistaiseksi juuri lähde syömisiäni muuttamaan, karsin vain herkut yhteen karkkipäivään viikossa ja keskityn säännölliseen syömiseen, annoskokoon ja runsaaseen juomiseen. Sekä lisään liikuntaa, koska se on oleellisinta kropan muovaamisessa muumimammasta takaisin Mariksi! Kaikeksi onneksi liikunta on vihdoin ja viimein alkanut rehellisesti kiinnostaakin!

En epäile hetkeäkään, etteikö tässä projektissa tulisi mutkia matkaan, ja paljon! Ensimmäinen odottelee jo ylihuomenna, ku lähdetään taas minilomalle Tampereelle. Mutta tällä kertaa en luovuta yhtä helpolla! Kuitenkaan en haluaisi näyttää tältä enää turhan pitkään.

Hassua muuten, kuinka vääristynyt oma kehonkuva voikaan olla: toisinaan mua katsoo peilistä aivan siedettävän näköinen ja terveen "pyöreä" naikkonen, mutta kuvia katsoessa huomaa, kuinka paljon tuota ylimääräistä onkaan oikeasti kertynyt!