maanantai 20. heinäkuuta 2015

5-vuotiaan merirosvosynttärit

Mun esikoinen täytti kesäkuun lopussa 5 vuotta! Miettikää 5! Huhhuh. Synttärijuhlia lähettiin rakentamaan teeman ympärille ja poju halusi tällä kertaa merirosvosynttärit. Seuraavaksi mietittiin yhdessä ketä kutsutaan. Tänä vuonna K halusi kutsua monta kaveria juhliinsa, joten päädyttiin pitämään synttärit kaksipäiväisinä: ensin kaverikemut seuraavana päivänä juhlat sukulaisille ja muille kutsutuille.

Etukäteen jännitin, kun kaverisynttäreille lähti yhteensä 8 kutsua, mutta mitä lähemmäs juhlapäivä tuli, sitä enemmän tuli peruutuksia. Lopulta synttäreille osallistui vain kolme kaveria! Pettymys etukäteen ooli suuri niin äitillä kuin lapsellakin, mutta onneksi kemut meni kuitenkin tosi kivasti ja kaikilla lapsilla vaikutti olevan hauskaa! Ei se määrä vaan se laatu!

Koristeluihin panostin aiempia synttäreitä enemmän. Tilasin merirosvoaiheista sälää internetistä ja ostin Kärkkäiseltä lisää. Lopulta meillä oli kaksi merirosvolippunauhaa, aarrearkku(joka askarreltiin miehen kanssa ihan itse!), merirosvohatut (DIY myös), merirosvokuppikakkusetti, pöytäliina ja mukit ja lautaset. Ilmapallot puolestaan oli ihan peruspalloja.



 Leikittiin kaverikemuilla aarteen etsintää: merirosvo oli piilottanut yllä olevan aarrearkun pihapiiriin, aarteena oli jokaiselle "kaveri-lahja" ylläolevassa pussissa (tikkari, suklaa, karkkikaulanauha, minivesipyssy ja tarroja) ja itse piirsin kartat. Aarteen etsintään osallistui innolla koko pieni lapsilauma, mutta yllättävän hankalaa heitäkään oli pitää koossa kun kaikki olisivat halunneet sännätä etsimään aarteen jo ennen kartan vilkaisua. Aarteen etsinnän lisäksi muuta ohjattua leikkiä ei ollutkaan. Ipanat leikki keskenään K:n saamoilla lahjoilla ja muilla leluilla ja tovi istuttiin herkkupöydässä. Nopeasti synttäriaika, reilu 2 tuntia, menikin.

Tarjoilut rakennettiin tottakai tuon merirosvo-teeman ympärille. Tarjolla oli aarrearkkukakku, mukaillen kinuskikissan ohjetta,  minttusuklaa-cupcakesit noilla merirosvokoristeilla, mokkapaloja ja pizzaa sekä luonnollisesti karkkia, poppareita ja sipsiä. Sukulaissynttäreille värkkäsin myös aina suurta suosiota nauttivan voileipäkakun ja mustaherukkajuustokakun.


K sai ihania lahjoja, vaikkei juuri mitään edes toivonut. Lahjatkin voi tiivistää kolmeen kategoriaan: Spiderman-juttuja, pikkulegoja ja muovailuvahaa: kaikki mieluisia! Niin saatiin kunnialla meidän esikoismurusta viisivuotias, N:n synttäreitten suunnittelunkin aloitin jo, vaikka ne ovatkin edessä vasta syyskuussa!


sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Pikku-P 2kk

Taas voisi päivitellä miten aika menee niin vauhdilla ja ihmetellä, että mihin tämä aika on oikeastaan mennyt? Veikkaanpa, että ainakin seuraavat 2 kuukautta kuluu vähintään yhtä vauhdilla ja sitten ajan meno hidastuu. Miksikö? Kahden kuukauden kuluttua ei ole enää kesä, nyyh. Joo, eli meidän pienin kullanmuru on jo kaksi kuukautta "vanha"! Okei, tämän tekstin venyessä nyt jo 2,5 kuukautta, mutta kuitenkin. Onnea äitin ihanalle <3


P on ihana rauhallinen ja niin sanottu helppo vauva. P:tä ei ole vaivanneet masuvaivat juuri lainkaan eikä hän turhia itkeskele. P itkee, kun on nälkä tai hänet erehdytään laskemaan lattialle tai sitteriin liian pitkäksi aikaa: oikea sylivauva siis. Mutta tosiaan noiden mahavaivojen puuttuminen tekee P:stä jo mun mielestä helpon vauvan; esikoista kun vaivasi rajut ilmavaivat ja toista puklailu ja siihen liittyvät kipukohtaukset ja nämä vaivat teki meidän isoveljistä pienenä todella itkuisia.

Ainut isompi haaste P:n tähän astisessa elämässä on ollut hänen toistuva "sairastelu". P:n elämää on ehtinyt vaivata jo kolme nuhaa, joista yhdestä seurasi korvatulehdus. Yksi antibioottikuuri on jo syöty. En ymmärrä, miksi täysimetyksellä oleva kesävauva sairastaa noin paljon?

P on tosiaan täysimetyksellä ja imetys on ollut hänen kanssaan helppoa kokoajan maidonnousupäivää lukuunottamatta! Jos olisi ollut esikoinen kyseessä, niin olisin epätoivoissani saattanut luovuttaa koko imetyksen suhteen tuona kyseisenä' maidonnousupäivänä, kun en saanut vauvaani ruokittua kertaakaan ilman synnytysosastohenkilökunnan apuja! Onneksi pahimmasta selvittiin vuorokaudessa ja nyt imetys sujuu ja maitoa riittää niin, että sitä on kertynyt jo toista litraa pakastimeenkin.

Tuoreimat mitat P:stä on otettu, kun ikää oli viikkoa vajaa 2 kuukautta. Tuolloin kokoa oli 58,7cm ja 5620 grammaa. Syntymästä pituutta on tullut siis jo 6,7cm ja painoa 1,5 kiloa. Vaatekoko on 62, mutta reiluimmat 56-koon vaatteet mahtuvat vielä ja pienimmät 62 on jo laitettu pois.


P on hymyillyt aidosti jo kolmeviikkoisesta asti. Nykyisin tulee jo naurua (?) tai ainakin nauruamuistuttavia äänähdyksiä esimerkiksi jos P:tä kutitetaan :) Päätä P kannattelee taitavasti ja on muutenkin jo tosi jämäkkä! Veikkaanpa että "yliaikaisuus" ja suurehko syntymäpaino on vaikuttanet suuresti P:n jämäkkyyteen ja tähän virkkuuteen.

P nukkuu päiväunia hyvin satunnaisesti 30 minuutista vajaaseen 3 tuntiin. Parhaiten uni maistuu yleensä vaunuissa tai turvakaukalossa, jos ollaan autolla liikkeessä. Hereillä P ei viihdy yhtään autossa ja saattaa muutenkin kesken unienkin herätä huutamaan kuin hyeena ja jatkaa niin kauan, että varmasti pääsee pois auton kyydistä. Öisin P heräilee yleensä n. kolme kertaa syömään klo.21 ja 8 välillä. Kahdeksan maissa on useimmiten aamu eikä P suostu jatkamaan unia pitempään.

Kaikenkaikkiaan pikku-P on oikea hurmurihymypoika, joka valloittaa kyllä jokaisen sydämen <3

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Päiväreissu Escurialin eläinpuistoon.

Mulla on joka kesä aina pakkomielle mennä ja tehdä jatkuvasti ja kokoajan. Muutenkaan en kyllä ole kotona viihtyvä ihminen. Tai viihdyn kyllä kotona, mutta en pelkästään omalla perheellä vaan useimmiten tarvitsen seuraa ympärille.

Yhtenä "kauniina kesäpäivänä", mikä tänä kesänä tarkoittaa sitä, että oli puolipilvistä ja +10 astetta heh, pakkasin lapset autoon ja haettiin mun äiti matkaan ja suunnattiin Escurialin eläinpuistoon. Uskalsin lähteä kaikkien kolmen muksun kanssa liikkeelle, kun sain houkuteltua äitin mukaan! Muuten olisi voinut jäädä käymättä! Matkaa Escurialiin on meiltä ehkä puolisen tuntia, mutta jostain syystä ei ole tullut ennen käytyä. K on kyllä käynyt päiväkodin kanssa muistaakseni parikin kertaa, mutta niin pienenä ettei itsekään muistanut reissuja.

Anyway, oli kyllä tosi ihana paikka, varsinkin meidän keskimmäinen aivan rakasti! Paljon oli eri eläimiä, enemmän kuin osasin veikatakkaan. Omat eväät tuolla olisi ollut ehdottomat, kahvion eväillä ei juuri nälkä olisi lähtenyt. Me ostettiin makkarapaketti, joka käytiin paistamassa tuolla nuotiopaikalla. Tietääpähän ensi kerralla!




Eläinten lisäksi Escurialissa tosiaan oli useita nuotiopaikkoja ja pieni leikkipaikka lapsille, jossa mm. pallomeri, trampoliini ja leikkimökki. Lisäksi olisi ollut talutusratsastusta 3 euron lisämaksulla, mutta ei sattunut meille sopivasti yhtään "lähtöä" olevan.


Kaikenkaikkiaan Escurial oli tosi mukava paikka. Oikeastaan ainoa mikä jäi harmittamaan oli, että eläimiä ei juurikaan saanut silitellä. Esimerkiksi Kolmårdenissa oli pieni kotieläinpiha erikseen, jossa johonkin vuohiaitaukseen (tai mihin lie) pääsi itsekin ja niitä elukoita sai rapsutella ihan vapaasti. Jotenkin sellaista kuitenkin tällaiselta kotieläinpuistolta odottaisi..




Meidän pienin pääsi myös mukaan Escurialiin ja ihme kyllä nukkui koko reissun! Syöttöväliksikin tuli tuolla reissulla ennätyksellinen 4 tuntia!



sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Ristiäiset.


Vietettiin kuopuksen ristiäisiä kaksi viikkoa sitten, jolloin ikää meidän pikkuiselle oli ehtinyt kertyä tasan 6 viikkoa. Ajankohta oli tuo, koska tänä viikonloppuna juhlitaan esikoisen syntymäpäiviä ja halusin, että juhlat on selkeästi erillään toisistaan.






Nimeä me mietittiin ihan ristiäispäivään asti! Toiseksi nimeksi sovittiin jo raskausaikana Johannes, miehen suvun mukaan, mutta etunimi oli hakusessa pitkään. Lopulta ihana ystäväni, joka tuli meille ristiäiskakun koristeluun kertoi oman mielipiteensä kolmesta vaihtoehdosta ja valittiinkin sitten se! Sattuipa olemaan mun suosikkivaihtoehtokin. Nimeä en täällä julkaise, kuten en isoveljienkään.

Pappi valikoitui lähinnä sen perusteella, kuka sattui olemaan vapaana. Ehdottomasti olisin halunnut saman, joka kastoi pikku-N:kin, mutta hän vietti lomaa tuona ajankohtana. Meidän pienimmän ristiäispapiksi valikoitui kuitenkin todella mukava nainen, jota olen valmis suosittelemaan kyllä kaikille.

Olisin halunnut, että itse kastetoimitus olisi suoritettu seurakuntatalolla, kuten N:nkin, ja kahvitukset meillä kotona, mutta tuo läheinen seurakuntatalo ei ollut vapaana kyseisenä viikonloppuna, eikä lähiaikoina muunakaan mahdollisena ajankohtana. Näin ollen koko toimitus pidettiin alusta loppuun meillä kotona. Jälkeen päin olen erittäin tyytyväinen kotikasteeseen: tilaisuus oli näin paljon mukavampi ja rennompi! Erityisesti isoveljen ollessa vasta reilun puolitoista vuotta oli kotikaste ehdottomasti sopiva ratkaisu!

Meillä vietetään ristiäisiä pienimuotoisesti: paikalle oli tälläkin kertaa kutsuttu vain meidän molempien vanhemmat, sisaret sekä kummit. Kummeiksi tälle kuopukselle valikoitui minun sisko ja miehen serkku, joten nekin tulivat suvusta.

Koristeluihin panostin hiukan enemmän kuin aiemmissa järjestämissäni juhlissa. Tilasin sinisiä ilmapalloja Decora housesta, kuten pöydälle asetellut helminauhat, söpöt lautasliinat ja kuppikakkujen koristetikutkin. Lisäksi alkukesän Ikea-reissulta löytyi sopiva kaitaliina, kynttilät ym. Muutenkin tehtiin paljon uusia hankintoja näitä juhlia varten, koska tuo vajaa kaksi vuotta sitten sattunut tulipalo tuhosi enimmät juhlatarvikkeet, jotka N:n ristiäisten jäljiltä oli tuolloin vielä esillä. Kastepöytä tuotti ehkä suurimman stressin: meillä ei ole edes sohvapöytää, joten pöytä täytyi hankkia ihan tätä tilaisuutta varten. Kierrätyskeskusksesta ei löytynyt, joten jouduttiin ostamaan Ikeasta ihan uusi. Nyt olisikin ylimääräinen pöytä pyörimässä nurkissa! Liina löytyi Hemtexistä ja kastemaljana toimi ihan joku Kärkkäisen halpa lasimalja. Juhlan aikaan kuulin, että anopilla olisi ollut malja, joka on ajanut kastemaljan virkaa miehen ristiäisissä, mutta eipä mulle kukaan ollut kertonut.

Tarjottavat ja koristelut hoidin aikalailla itse, miehelle jätin siivoustyöt. Tosiaan hyvä ystäväni ja taitava kakkuleipuri teki ristiäisiin kakun ja hoiti kuorrutuksen kuppikakkuihin, sekä muutenkin ihanasti autteli emännöimään juhlia ja valokuvasi: iso kiitos muru <3 Itse leivoin bebe-leivoksia (sinisellä kuorrutteella) ja kuppikakkuja hyvissä ajoin pakastimeen. Lisäksi tarjottiin mustaherukkahyydykekakkua, kinkkuvoileipäkakkua, lohipasteijoita ja keksejä ja karkkea. Oon niin hurahtanut tuohon leivontaan, että nautin kyllä täysillä!







Kuopus sai ihania lahjoja! Muunmuassa Kunnaksen vauvakirjan (toivottavasti muistan täyttää!), "soittorasian", Marimekon Bo boo -astiaston, "sukupuu"-kehyksen, auton mallisen säästölippaan ym. Kaikenkaikkiaan ristiäiset oli muutenkin tosi onnistuneet ja ihanat! Jäi kyllä tosi hyvä fiilis näistä juhlista! Ainoastaan jäi harmittamaan, ettei mun oma mummo päässyt paikalle!



tiistai 23. kesäkuuta 2015

Juhannus 2015

















Me suunnattiin juhannukseksi tuttuun kohteeseen, Ukkohallaan. Ei vähiten kauniiden maisemien, mutta myös halvan hinnan ja lyhyehkön matkan vuoksi. Edellisiä reissuja Ukkohallaan ja kuvia mahtavista maisemista eri vuoden aikoina siis täällä ja täällä.Nytpä on tullut nähtyä Ukkohalla vuoden sisään niin syksyllä, talvella kuin kesälläkin.

Varattiin Ukkohallasta kolme vierekkäistä mökkiä, kun porukkaa taas lähti mukaan heti reilusti: meidän perhe, mun vanhemmat ja sisko perheineen. Oli hyvä ratkaisu nuo omat mökit, vaikka meidän täytyikin välillä istua omassa mökissä keskenään, kun pienet meni aikaisin nukkumaan ja nukkui päiväunia. Ainoastaan sää ei ehkä ollut paras mahdollinen, mutta perinteinen Suomen juhannussää kylläkin. Pilvistä ja välillä sateista, mutta riittävän hyvä ulkoilusää! Kotimatkalla poikettiin vielä ihastelemaan Hepoköngästä, viimeisien kuvien kaunista vesiputousta!

Kaikenkaikkiaan reissu oli oikein onnistunut ja mukava!