Halloween(juhlat) meidän tapaan.

Halloween oli ja meni(onneksi), mutta pitihän munkin saada palata vielä aiheeseen!

Minä en viettäisi Halloweenia välttämättä ollenkaan, jos päätös olisi yksin mun. Nykyisin sitä kuitenkin tuputetaan joka puolelta, joten tänä vuonna ei voinut välttyä siltä, että meidän 5-vuotias tuumi jo viikkoja sitten, että hän haluaa Halloween-juhlat! Osansa tähän antoi myös se, että pidettiin pienet juhlat jo viime vuonna ja ryökäle vielä muisti ne!

Pukukaan ei tietenkään voinut olla sama kuin viime vuonna, siispä suunnattiin vielä perjantai-iltana "pikaisesti" Ideaparkkiin. Jep, pikaisesti: olin unohtanut Ideaparkin synttärit ja asiakkaita oli MUUTAMA!. No mieluinen lohikäärme-puku onneksi löytyi!

Vauhtiin päästyäni leivoin tarjottavaksi taas vaikka ja mitä: muumionakkeja, kummituksia, hämähäkki-muffineja, kurpitsakakkua ja tietenkin juomaksi myrkkyä! Lapsen kaverin äiti toi tullessaan vielä ylläolevan kuvan ihanat hämähäkki-keksit!

 

Haha, pöytäliinana meillä oli jätesäkki, sentään käyttämätön! Jostain lastenohjelmasta esikoinen oli bongannut vielä kurpitsalyhdynkin, joten sellainenkin täytyi saada! Onneksi mää kuitenkin tykkään järjestää juhlia ja kivathan ne nämäkin taas oli, että melkein pitäis kiittää tuota esikoista, että taas halusi juhlia :)

Perinteiseen tapaan käytiin illalla vielä muistamassa poisnukkuneita Intiön hautausmaalla <3

Ristiäiset.

Vietettiin kuopuksen ristiäisiä kaksi viikkoa sitten, jolloin ikää meidän pikkuiselle oli ehtinyt kertyä tasan 6 viikkoa. Ajankohta oli tuo, koska tänä viikonloppuna juhlitaan esikoisen syntymäpäiviä ja halusin, että juhlat on selkeästi erillään toisistaan.






Nimeä me mietittiin ihan ristiäispäivään asti! Toiseksi nimeksi sovittiin jo raskausaikana Johannes, miehen suvun mukaan, mutta etunimi oli hakusessa pitkään. Lopulta ihana ystäväni, joka tuli meille ristiäiskakun koristeluun kertoi oman mielipiteensä kolmesta vaihtoehdosta ja valittiinkin sitten se! Sattuipa olemaan mun suosikkivaihtoehtokin. Nimeä en täällä julkaise, kuten en isoveljienkään.

Pappi valikoitui lähinnä sen perusteella, kuka sattui olemaan vapaana. Ehdottomasti olisin halunnut saman, joka kastoi pikku-N:kin, mutta hän vietti lomaa tuona ajankohtana. Meidän pienimmän ristiäispapiksi valikoitui kuitenkin todella mukava nainen, jota olen valmis suosittelemaan kyllä kaikille.

Olisin halunnut, että itse kastetoimitus olisi suoritettu seurakuntatalolla, kuten N:nkin, ja kahvitukset meillä kotona, mutta tuo läheinen seurakuntatalo ei ollut vapaana kyseisenä viikonloppuna, eikä lähiaikoina muunakaan mahdollisena ajankohtana. Näin ollen koko toimitus pidettiin alusta loppuun meillä kotona. Jälkeen päin olen erittäin tyytyväinen kotikasteeseen: tilaisuus oli näin paljon mukavampi ja rennompi! Erityisesti isoveljen ollessa vasta reilun puolitoista vuotta oli kotikaste ehdottomasti sopiva ratkaisu!

Meillä vietetään ristiäisiä pienimuotoisesti: paikalle oli tälläkin kertaa kutsuttu vain meidän molempien vanhemmat, sisaret sekä kummit. Kummeiksi tälle kuopukselle valikoitui minun sisko ja miehen serkku, joten nekin tulivat suvusta.

Koristeluihin panostin hiukan enemmän kuin aiemmissa järjestämissäni juhlissa. Tilasin sinisiä ilmapalloja Decora housesta, kuten pöydälle asetellut helminauhat, söpöt lautasliinat ja kuppikakkujen koristetikutkin. Lisäksi alkukesän Ikea-reissulta löytyi sopiva kaitaliina, kynttilät ym. Muutenkin tehtiin paljon uusia hankintoja näitä juhlia varten, koska tuo vajaa kaksi vuotta sitten sattunut tulipalo tuhosi enimmät juhlatarvikkeet, jotka N:n ristiäisten jäljiltä oli tuolloin vielä esillä. Kastepöytä tuotti ehkä suurimman stressin: meillä ei ole edes sohvapöytää, joten pöytä täytyi hankkia ihan tätä tilaisuutta varten. Kierrätyskeskusksesta ei löytynyt, joten jouduttiin ostamaan Ikeasta ihan uusi. Nyt olisikin ylimääräinen pöytä pyörimässä nurkissa! Liina löytyi Hemtexistä ja kastemaljana toimi ihan joku Kärkkäisen halpa lasimalja. Juhlan aikaan kuulin, että anopilla olisi ollut malja, joka on ajanut kastemaljan virkaa miehen ristiäisissä, mutta eipä mulle kukaan ollut kertonut.

Tarjottavat ja koristelut hoidin aikalailla itse, miehelle jätin siivoustyöt. Tosiaan hyvä ystäväni ja taitava kakkuleipuri teki ristiäisiin kakun ja hoiti kuorrutuksen kuppikakkuihin, sekä muutenkin ihanasti autteli emännöimään juhlia ja valokuvasi: iso kiitos muru <3 Itse leivoin bebe-leivoksia (sinisellä kuorrutteella) ja kuppikakkuja hyvissä ajoin pakastimeen. Lisäksi tarjottiin mustaherukkahyydykekakkua, kinkkuvoileipäkakkua, lohipasteijoita ja keksejä ja karkkea. Oon niin hurahtanut tuohon leivontaan, että nautin kyllä täysillä!

Kuopus sai ihania lahjoja! Muunmuassa Kunnaksen vauvakirjan (toivottavasti muistan täyttää!), "soittorasian", Marimekon Bo boo -astiaston, "sukupuu"-kehyksen, auton mallisen säästölippaan ym. Kaikenkaikkiaan ristiäiset oli muutenkin tosi onnistuneet ja ihanat! Jäi kyllä tosi hyvä fiilis näistä juhlista! Ainoastaan jäi harmittamaan, ettei mun oma mummo päässyt paikalle!

Joulu tulee, oletko valmis?

Nyt se iski minuunkin! Nimittäin joulustressi! Tahtoisin valmistella vielä vaikka ja mitä, mutta nyt tuntuu, että aika käy pelottavasti vähiin! Ja minä sentään aloitin jo ennen marraskuun puoliväliä! Joka päivälle riittää nyt jotain leipomus-, koristelu- tai lahjajuttuja, ja viimeiset ystäville menevät lahjat pitäisi ehtiä myös toimittaa heille ennen joulua! Toisaalta nautin tästä kaikesta, ja tiedän kyllä että joulu tulee vähemmälläkin, mutta toisaalta pyrin täydellisyyteen ja haluan toteuttaa enemmän, kuin mihin pystyn!

Mutta, kuten kuvastaa näkyy: lahjoja meillä on paketoitu jo useana iltana, yksi piparisatsi on ehditty leipoa ja viimeinen kuva vinkkaa (epäonnistuneisiis) joulukorttikuvauksiin! Ja saatiinhan ne kortitkin postiin asti ajallaan, että eiköhän tästä selvitä vielä jotenkin?

Vielä pitäisi paketoida lahjoja noin miljoona, ostaa niitä ainakin neljälle ihmiselle (joista ainakin pari on ihan mahdottomia!), leipoa uus satsi pipareita ja torttuja, sekä pikkuleipiä lahjaksi ja joku kuivakakkukin! Siivoaminen olisi ehkä myös aika oleellista ja loput koristelutkin voisi varmaan hoitaa jo ENNEN joulua? Puhumattakaan joulupukin järjestämisestä... Huoh, vielä yksi kuppi kahvia kiitos!