Viikonloppuja

 Viikonloppu taas mennä hurahti. Hirveetä vauhtia tulee ja menee. Tähän hätään ei taas mitään muistikuvaa mitä ollaan tehty vaikka perjantaina! Eikä oikeen kyllä eilisestäkään. Ihan kivaa on ollut, mutta ei mitään erikoista. 

Paitsi nuo ukot hankki meijän pojille perjantaina K-raudasta tuommoisen valmiin leikkimökkipaketin ja sen kasaamista on alotelleet. Hyvää vauhtia valmistuu ja varmaan huomenna on maalaamista vaille valmis! Jee!

Tänään käytiin Ouluhallilla Kivaa-karnevaaleilla. Ite tykkäsin kovasti ja tuo meidän esikoismuru kans. Mukava, kun ei ollut niin täyteen tungettu, kuin ne lastenmessut, jotka tuolla toukokuussa oli ja ihmisiäkin oli vähemmän, vaikka ilmaiseks pääs sisään. Meidän pian 4-vuotiaalle ainakin oli paljon tekemistä ja aktiviteettejä ja äidin mieleen hyviä myyntikojujakin. Rahatilanne vaan oli vähän turhan kehno näin viikkoa ennen reissua! 

Anopin tekele ja miehen veli tuli meille syömään messujen jälkeen (taas kerran kunnon laihutusruokaa: uudet potut voikastikkeella ja grillitassut). Ja sen jälkeen kävi pitkästä aikaa vielä ihana ystävä perheineen. Johan nukahti muksutkin helposti tänä iltana!

Ens viikko on onneksi lyhyt, kun miehelläkin alkaa vapaat jo torstaina. Ja ohjelmaakin on ens viikolle jo paljon tiedossa, mm. kaks ihanaa pienen pientä vauvaa <3 Ja kohokohtana reissuun lähtö sunnuntaina! Ihana, kun on mitä odottaa!

Maisemia aamulenkiltä.

Oijoi. Ihan hirveetä kiirettä pitäny nyt viimiset pari viikkoa! Pääosin hyvällä tapaa kylläkin! Päivät menny ulkona ja leikkipuistossa ja illat omalla pihalla sekä välillä hiukan muuttolaatikoita purkaessa. Niitä tosin on purkamatta vieläkin vaikka kuin ja tämä koti on niin keskeneräinen vielä, että ärsyttää. Mutta ei tosiaan oo huvittanu hirveesti kotona kykkiä, kun pihalla pyörii jos jonkinlaista ukkoa, kun tää remontti nyt vielä muutaman viikon kestää. Onneksi kohta päästään vähäks aikaa karkuun ja sitten pitäski olla enää viimeistelyä vaille.

Tänään päätin, että on aika välillä vaan pysähtyä. Käytiin lasten ja koiran kanssa aamulenkillä ihan tässä lähellä ja kuvattiin vähän maisemia lenkin varrelta. Harmi vaan, ettei mulla oo ikinä oikeeta kameraa mukana, kun sitä tarvis!

 Ensimmäiset pari kuvaa hassuista puista, jotka pysyy pystyssä enää parin juuren avulla. Enimmät juuret jo nousseet maan pinnalle tai maanpinta romahtanut juurien päältä.

Oulujoki.

Ei paha aamulenkki, vai mitä?

Reissuun!

Kesälomareissu varattu ja maksettu <3 Niin huippua! Lähtö jo ens viikon sunnuntaina. Ensin mennään autolla Helsinkiin ja ollaan siellä yks yö. Maanantaina laivalla Tukholmaan! Tiistaiaamuna sitten Kolmårdenin eläinpuistoon ja Tukholmaan hotelliin yöksi. Keskiviikko Tukholmassa ja illalla laivalla takas Helsinkiin. Torstaiaamuna perillä Helsingissä, päivä siellä, hotelliin yöksi ja perjantaina kotiin! Maltan oottaa, kun tiedän että kohta <3

Kukaan meistähän ei ole käynyt Haaparantaa kauempana, että tämä on meidän eka ulkomaanmatka ;) Ja pojista kukaan ei oo ollut ikinä laivalla. Määkin vaan abi-risteilyllä. Vähän jännittää kaikki nuo matkat varsinki. Ukkokullalla tulee herkästi huono olo, niin tuleekohan se merisairaaksi. Ja miten nuo pienemmät jaksaa pitkät automatkat. No, sepä selviää!

Mahtava viikonloppu

Oi, ihana kesäviikonloppu melkeen takana! Hyvää ruokaa, seuraa, herkkuja ja ilmatki kelpas! Mii laik!

Perjantaina me...öö...en ees kyllä muista mitä tehtiin! Ei varmaan mitään ihmeitä. No skipataan perjantai :D Lauantai alkoi perinteisesti vauvauinnilla, johon mentiinkin pikkusen kanssa ihan kahdestaan, koska isi ei voinut ihottuman takia lähtä ja isommasta pojusta on tullut niin isin poikaa, ettei voi mihinkään lähtä ilman isiä! Mukavaahan meillä oli pikku-ukon kans ihan kaksinki!

Uinnin jälkeen saatiin vihdoin hommattua verhotangot ynnä muuta pientä puuttuvaa tänne kotiin. Viikkohan me tosin ollaan asuttu vasta ilman, mutta kumminki! Nyt kun joku vaan vielä laittais ne.. Kotikin alkaa olla suht hyvässä kunnossa jo, lukuunottamatta tätä huonetta, jossa nytkin tätä tekstiä näpyttelen. Eli kuopuksen tulevaa huonetta, joka toimii tällä hetkellä jonkin sortin varastona. No niin, eksyin taas aiheesta!

Lauantai-iltana meille tuli ihania ystäviä kylään ja grillaileen ja iltaa vietteleen. Oli ystäväpari lapsensa kanssa, veli avovaimoineen ja esikoisen kummisetä. Paisteltiin makkaraa, istuttiin pihalla ja kunhan nautittiin toistemme seurasta ja kesäillasta! Lapsetkin viihty keskenään, vaikka toinen oli lähes kahdeksanvuotias tyttö ja toinen melkein nelivuotias poika :) Tykkään kyllä tosi paljon tämmösistä lapsiperheenillanvietoista ystävien seurassa!

Sunnuntaiaamuna tuo ukkokulta siivos tätä meijän huushollia oikeen urakalla ja ite yritin vähän autella (pysyä pois tieltä) ja hoitaa ja viihdyttää samalla lapsia. Mulla on ihana mies! Päivällä lähdettiin tivoliin, missä treffattiin myös siskon perhe. Minäkin uskaltauduin siskon tyttöjen (12v. ja 14v.) kans yhteen laitteeseen. Vakuutin laitteeseen mennessä ettei pelota muu, kuin että tulee huono olo, mutta voi apua, kun laite lähti liikkeelle! Kyseessä siis kuvassa näkyvä Mega flip (kuva lainattu Suomen tivolin sivuilta). Kai sitä on jo liian vanha laitteisiin, kun pää alaspäin roikkuessa panikoin vaan, että "entä jos joku pultti tai mutteri nyt irtoaa ja koko tämä vehje lentää"! Huh, voin rehellisesti kertoa ja myöntää että kyllä pelotti! Ja siskon tytöt vieressä vaan riemuitsi. Nössö täti.

Tivolin jälkeen anoppi ja miehen veli tuli vielä käväseen ja grillattiin taas (niin mikä laihis?) ja nyt vaivaa ähky! Nyt kuopus nukkumassa ja isompikin kohta. Hetki omaa aikaa, jonka tosin ajattelin käyttää laatikoitten purkuun (taas..) ennen kuin suuntaan unten maille!

Ps. Kameran johto on muuttohässäkästä johtuen vielä jossain paikassa x. Siitä johtuen mun blogi on nyt hyvin vähä kuvainen!

Surullisia kohtaloita.

Huh. Jokainen on varmaan kuullut jo tässä vaiheessa Oulun lapsikuolemista. Itse en halua käyttää sanaa lapsisurmista, vaikka media tuolla sanalla niin kovin herkutteleekin. "Syytön, kunnes toisin todistetaan".

Oon itse aivan järkyttyny ja surullinen tuosta tapahtuneesta, vaikkei mitenkään henkilökohtaisesti kosketakaan. Mulla päälimmäisin tunne on nimenomaan suru. Surettaa, miten se nainen on voinut olla oikeesti niin yksin, että pystyy toimimaan tuolla tavalla kenenkään kyselemättä. Vai onko mukana ollut muitakin? Surettaa vauvaparkojen kohtalo; viattomina ne tähän maailmaan on syntynyt. Ja epäilen vahvasti, että myös elävinä. Vaikkei oiskaan, niin eiköhän nuo ois enemmän ansainneet kuin paikan pakastimessa. Hyh. Surettaa myös tuon naisen poika! Ilmeisesti se ainut elossa oleva. Minkähänlaista elämää niittenkin kotona vietetään..

Eniten päässä pyörii silti MIKSI. Miksi se nainen ei oo mennyt neuvolaan? Vai onko sittenki? Miksi kukaan ei oo puuttunu asiaan, jos sen ystävätkin on ollu ainakin jostain raskauksista tietoisia? Tai sukulaiset? Entä se poika sitten tai tämä uus mies? Miksi tappaa pienet vauvat (jos tässä nyt siitä on kyse)? Miksei keskeyttänyt raskauksia, antanut adoptioon tai soskuille? Ja miksi ihmeessä säilyttää ja jemmata mätänevät ruumiit!? Hyi! Niin outo koko juttu ja aivan epätodellisen tuntonen. Pakko oli nyt vähän purkaa mieltä tännekin kun meinaa niin ahistaa koko juttu..

Ruutupaitafetissi.

Jotenkin vaan rakastan niitä! Erityisesti tuommoisia pitkänmallisia ruutupaitoja. En tiedä muodista mitään, mutta näitten käyttö taitaa yleisesti olla jo mennyt ohi, kun oon niitä haalinu mukaani kirppareilta jo useamman, kuten tuon ylemmän kuvan paidan! Alemman paidan ostin H&M:ltä muistaakseni 2011 ja siitä asti se on ollut ehdoton suosikkivaate. Jos joku keksis sen aikakoneen, niin palaisin takaisin kyseiseen kauppaan, kyseiseen päivään ja ostaisin saman paidan kaikissa mahdollisissa väreissä!

H&M LOGG-mallistoa. Kirpputorilta

H&M Divided mallistosta. Ostettu muistaakseni 2011.

Kotona taas!

Hei, elossa ollaan! Kirjoittamisessa ollut aivan liian pitkä tauko, johtuen hurjasta muuttohässäkästä ja nettikatkosta tässä välillä! Mutta siis, muuttamaan on päästy ja ihana olla taas kotona! Kovin on keskeneräistä vielä eikä oo tavarat löytäneet paikkaansa, mutta kyllä se tästä. Eniten häiritsee remontin keskeneräisyys ja työmiehen pyöriminen täällä joka päivä. Pidempää selostusta ja kodin esittelyä tulossa lähi päivinä!