Prinssi tuli taloon!

Meidän perheessä on uusi tyyppi. Pieni prinssi saapui vihdoin täydentämään mieslaumaa viime sunnuntaina, 3.5, klo.14.19 raskausviikkoja oli tuolloin 41+4. Pienestä toki voi olla montaakin mieltä, kokoa tällä jätkällä oli nimittäin syntyessään 4140 grammaa ja 52 senttiä! Hurjan isohan hän on verrattuna isoveljiensä syntymäkokoihin 3310 g ja 3274 g.

Synnytyksestä en sen enempää ala tässä vaiheessa kertomaan, mutta nopea oli tälläkin kertaa! Huvittavaa on, että sunnuntaiaamuna heräiltiin rauhassa 8-9 välillä ja sanoin miehelle, että ei taas mitään oireita tulevasta synnytyksestä yön aikana, että ei se tänäänkään synny. Tais mennä käynnistämiseen (mikä olisi ollut ajankohtainen todennäköisesti ma tai ti!). Söin rauhassa aamupalan ja odoteltiin lasten kanssa keittiön pöydän äärellä miehen kokkailemien nakkipiilojen valmistumista, kun hiljalleen alkoi supistella.

Limatulppaahan mulla alkoi mennä jo viikolla 38+4. Ensin sitä selkeästi meni parina päivänä, sitten tuli ehkä viikon, jopa kahden, tauko ja viimeisen viikon verran ennen synnytystä paksua limavuotoa tuli päivittäin paljon ja tuntuvien, mutta ei vielä kipeiden, supistusten saattelemana. Muutenkaan kipeitä supistuksia mulla ei juuri ollut. Viikon verran ennen synnytystä joka päivä tuntui supistelua, joko kovettumisena tai jo vähän kivuliaana, mutta aina loppui levossa. Kunnes ei enää loppuneetkaan.

Mää oon synnyttänyt nyt kolme kertaa ja jokainen synnytys on ollut melko erilainen. Jokainen raskaus on ollut myös hyvin erilainen. Erityisesti kuitenkin jokainen synnytys on lähtenyt käyntiin hyvin erilaisilla ennakko-oireilla, joten tällä yritänkin sanoa, ettei synnytystä ennakoivaa oireilua kannata odotella, eikä merkkeihin, tai niiden puutteisiin, kannata luottaa. Ja kyllä sen vaan synnyttäjä itse tietää, milloin on tosi kyseessä.