Ihana kamala imetys!

Jatkuvasti saa lukea juttuja imetyksen hyödyistä ja jopa haitoista, sekä julki-imetyksestä ja imettävistä julkkiksista. Onhan se nyt toki tärkeä ja iso asia, mutta eikö se nyt kuitenkin ole vain sen äitin ja lapsen välinen juttu?!

Taustana kerrottakoon, että mulla on kolme lasta. Ensimmäisen kanssa imetys ei koskaan alkanutkaan rintaraivareiden ja surkean imetysohjauksen vuoksi. Toista imetin 10 kuukautta, joista puoli vuotta meni niin, ettei vauva huolinut maitoa mistään muulta kuin rinnasta. Tämä kolmas on pian 4 kuukautta ja on täysimetyksellä, mutta huolii äidinmaitoa myös pullosta ilman mitään ongelmia. Vihdoin sain ehkä jokaisen toivoman vauvan, joka ei valikoi ruokintatapaansa!

Netissä äidit väittelee, onko vauva täysimetyksellä, jos kerran nuolaisee banaania tai on saanut ensimmäisten elinpäivien/ viikkojen aikana kerran korviketta. Miksi ihmeessä sillä on mitään väliä? Meidän kuopus on täysimetyksellä, mutta hän on sitä siksi, että pelkään korvikkeen tai kiinteiden aiheuttavan masuvaivoja. Isoveljet on molemmat olleet masuvaivaisia ja tämä on vielä säästyny!

Joo, tottakai imetys on suositeltavaa! Ei sitä voi kukaan kieltää. Ja onhan se nyt vaan luonnollisinkin ruokinta pienokaiselle. Imetys on halpaa ja parhaimmillaan hyvin helppoa! Imetys on jotain todella erityistä äitin ja lapsen välillä, eikä sitä tunnetta voi oikein edes kuvailla, se täytyy itse kokea. Imetetyllä vauvalla ruoka on aina mukana, sopivassa koossa ja muodossa ja oikean lämpöistä ynnä muuta ynnä muuta. 

MUTTA imetys voi olla hyvinkin työlästä, esimerkiksi rintaraivareiden tai tiheän imun kausien aikaan. Imetys on haasteellista, kun perheessä on isompia lapsia, jotka ainakin meillä mielellään tekee ilkeyksiään juuri silloin, kun äitillä roikkuu vauva tississä. Eikä isompien mustasukkaisuutta ainakaan helpota, kun heille joutuu sanomaan jatkuvasti että "odota, nyt äiti syöttää vauvaa" tai "en pysty nyt tekemään sitä tai tätä, kun syötän vauvaa". Meilläkin isoinkin on vasta viisivuotias ja tarvitsee äitiä vielä hyvin paljon.

Imetys voi sitoa äitiä vauvaan kohtuuttoman paljon, jos käy niinkuin meidän keskimmäisen kohdalla. Tuolloin en itse päässyt MIHINKÄÄN kotoa. Mulle se sopi tuolloin aivan hyvin, mutta joku voisi väsyä kohtuuttomasti joutuessaan esimerkiksi luopumaan tärkeästä harrastuksestaan tai vastaavasta vauva-ajaksi. Onhan vauva-aika lyhyt, mutta sitäkin väsyttävämpi.

Kuva lainattu!

Ennen tätä kolmatta lasta mun suhtautuminen julki-imetykseen oli myös ehdoton EI. Meidän keskimmäinen syntyikin syyskuussa, joten kotona tuli oltua tiiviimmin hänen imetysaikansa ja pakolliset imetykset julkisilla paikoilla hoidin yleensä lastenhoitohuoneessa tai vessassa! Nyt meidän kuopus kuitenkin syntyi toukokuussa, juuri sopivasti kesävauvaksi. Isompien takia kesällä ei olla kovinkaan paljoa kotona oltu, vaan on tullut kierrettyä tivolit ja leikkipuistot ja näin ollen imettämäänkin olen joutunut jos vaikka missä! Löysin kuitenkin pelastuksen! Tilasin netistä imetyssuojan, jonka avulla saan peitettyä itseni ja olen kyennyt imettämään todellakin ihan missä vaan! Edelleen hakeudun mieluiten syrjään tai sinne lastenhoitohuoneeseen, mutta nyt pystyn julki-imetykseen vaikka ravintolassa. Minun kohdalla kyseinen suoja on oikeasti mahdollistanut imetyksen jatkumisen kesän yli! Älkääkä käsittäkö väärin; missään tapauksessa en paheksu juli-imettämistä itseään peittämättäkään, jokainen tehköön tavallaan (vaikka molemmat rinnat paljaana!), mutta minä en siihen pysty.

Mulla tosiaan on kokemusta niin imetetystä kuin pullolla ruokitusta vauvasta ja molemmat ovat kasvaneet ja kehittyneet yhtä hyvin! Sekä korvikeruokittu että imetetyt ovat säästyneet allergioilta ja sairastelleet suurin piirtein yhtä vähän. Pointtina tällä minun kirjoituksella olikin, että ei ole väliä miten ruokkii vauvansa, vaan jokainen tekee kuten itselle parhaiten sopii! Eikä kukaan ole sen parempi tai huonompi äiti päätyi sitten syöttämään vauvansa pullosta tai rinnasta. Annetaan itsellemme ja toisillemme armoa, jookos!?