Nykyisin meillä on palovaroittimia todella paljon! Oli ne toimivia aikaisemminkin, mutta ei se paljon auttanut. Sammutuspeite on löytynyt kotoa myös ennen ja jälkeen tulipalon ja käytinkin sitä itse palohetkellä, mutta ilmeisesti sohin sillä väärään suuntaan tai jotain. Uskon, ettei meidän onnettomuutta olisi voinut mitenkään ennaltaehkäistä, mutta nyt pyrinkin minimoimaan riskit uuteen vastaavaan!
 |
| sammutuspeitekin voi olla tyylikäs |
Talosta löytyy tällä hetkellä 16-kuukautinen taapero, joka ehtii joka paikkaan uskomattoman nopeasti! Lisäksi toisen kiinnostus ympäröivään maailmaan on aivan valtava ja joka paikka täytyy tutkia. Otetaan tässä nyt vaikka esimerkit: ensimmäisessä kuvassa meillä tanssitaan iloisena keittiön pöydällä. Tämä on jokapäiväistä. Ei auta kumoon kaadetut ruokapöydän tuolit: taitava veijari osaa nostaa ne itse pystyyn. Toisessa kuvassa meidän reilu vuosikas kiipeää isoveljen uuteen parvisänkyyn. Korkeutta sängyllä ei onneksi ole kuin hieman reilu metri, mutta sattuu se sieltä putoaminenkin. Eipä käynyt ostohetkellä mielessäkään, että juniorikin kiinnostuu tästä sängystä! Mietittiin kyllä, ettei isompi pääse putoamaan nukkuessaan. Huoh. No, tähän mennessä pienempikin on osannut tulla sängystä nätisti alas, joten ei kai tässä auta kuin toivoa parasta?
Tosiaan, mulla alkaa olla konstit loppu tuon ipanan kanssa. MIKÄÄN ei estä sitä menemästä johonkin, jos hän vaan niin päättää.
Putoamisen lisäksi onnettomuusriskejä pienen taaperon kanssahan on esimerkiksi palohaavat. Näistäkin löytyy kokemusta, ikävä kyllä. Esikoinen oli reilun puolitoista vuotta, kun hän veti mun kuuman teemukin itsensä päälle pöydältä. Onneksi vesi ei ollut kiehuvaa, vaan vain mikrossa lämmitettyä, mutta todella kuumaa silti. Hui, kylmät väreet meni vieläkin, vaikka tapahtuneesta aikaa jo pian kolme vuotta. No, kiireellä kuskattiin poika suihkuun isänsä kanssa. Minä soitin päivystykseen, että tullaanko näytille vaiko ei. Käsky kävi tulla. Onneksi kaikki haavat jäivät vain pinnallisiksi ja paranivat oikeastaan yhdessä yössä runsaalla Bepanthen-kerroksella. Kyllä säikäytti. En silti osaa sanoa, miten meillä palohaavoja ehkäistään. Kyllä juon edelleen kuumia juomia, mutta toki pyrin jättämään ne nykyisin vieläkin korkeammille paikoille. Uunia avatessa vien taaperon yleensä eri huoneeseen ja takan lämmityksen aikaan jompikumpi meistä vanhemmista valvoo kokoajan, ettei lapset pääse koskemaan edes kuumaan luukkuun. Tulentekovälineet ei ole lasten ulottuvilla.
Yksi suuri pienten onnettomuusriski on tietysti myös myrkytykset. Niistä tulikin mieleen, että siivouskaappiin täytyy ehdottomasti hommata lapsilukko! Pesuaineet ovat toki korkealla kaapissa, mutta kuitenkin. Lapsilukkoja meillä on muuten käytössä jonkin verran laatikoissa: joko siksi, että laatikossa on vaarallista tavaraa tai vain siksi, ettei talon jokainen tavara olisi keskellä keittiön lattiaa. Esimerkiksi roskakaapissa on lapsilukko, ja samassa kaapissa on säilytyksessä myös tiskiainetabletit. Tällä hetkellä meillä ei ole myöskään lukollista lääkekaappia, mutta lääkkeet on kaikki säilytyksessä keittiön kaapin ylimmällä hyllyllä, johon edes vanhempi lapsi ei uskoakseni yllä vaikka kiipeäisi työtasolle seisomaan. Toki en kiellä, etteikö lääkekaappi tulisi ehdottomasti olla käytössä! Se asia täytyy hoitaa heti viikonloppuna.. Kukkia meillä on muutama ja yksi niistä lattiatasolla, mutta ei se ainakaan vielä ole lapsille maistunut. Toisin kuin kukkamulta.. |
| lääkelaatikko |
Kaappin tai laatikoiden lapsilukkojen lisäksi meiltä ei löydy sen kummempia turvavarustuksia. Ei ole käytössä kulmasuojuksia tai pistorasiantulppia. Tosin nuo uuden malliset pistorasiat käsittääkseni on jo valmiiksi suojattu jotenkin niin, ettei niihin voi esimerkiksi sitä haarukkaa työntää. Ylimääräiset tavarat on otettu pois lasten ulottuvilta paitsi tavaroiden ehjänä säilymisen vuoksi, niin myös siksi, ettei lapset loukkaa itseään niillä.
Huh, oli sitä siinäkin. Silti saa olla silmät selässä kokoajan ja vahtimassa missä pojat menee ja mitä tekee. Toivottavasti en anna itsestäni tällä kirjoituksella aivan vastuutonta kuvaa, koska huolehdin kyllä! En vaan ehkä hössötä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti